Työvoimapula kova pähkinä purtavaksi hyvinvointialueilla

Kevan arvion mukaan vuoden 2023 alussa hyvinvointialueille siirtyy 260 000 kunta-alan työntekijää, joista suoraan kuntien palkkalistoilta lähtee noin 99 000. Suurempikin määrä voisi olla, mutta työvoimapula on ollut kunta-alan arkea jo pitkään.

Kevan kokoaman tuoreen verkkoraportin perusteella tilanne ei tule tulevaisuudessa ainakaan helpottumaan. Kun tällä hetkellä kunta-alan maanlaajuinen henkilöstövajaus on liki 10 000 työntekijää, niin vuonna 2030 määrän arvioidaan olevan jo lähes tuplaantunut.

-Perustettavat hyvinvointialueet sekä luovuttavat kunnat ovat suuren muutosjohtamishaasteen edessä. Tuottamamme verkkoraportti on työkalu kunta-alan työnantajien käyttöön yhteisen tilannekuvan luomiseksi. Raportin tarkoituksena on tuottaa heille tietoa hallitun siirtymän tukemiseksi sekä tuoda lisäarvoa muutoksen eri vaiheissa, Kevan kehittämispäällikkö Mikko Kenni toteaa.

Työvoimatarpeen kasvua ei huomioitu

Kevan raportissa työvoimatarpeen analyysi on koostettu yhdistämällä Kevan eläköitymisennusteeseen ja vakuutettujen tietoihin TEM:n työvoimatilastoja sekä OKM:n tietoja koulutuspaikkasuunnitelmista. Aivan koko totuus ei tämäkään raportti ole.

-Verkkoraportissa ei ole huomioitu soten lisääntyvästä palvelutarpeesta johtuvaa kasvua, Kenni muistuttaa.

Myös niin sanonut alanvaihtajat voivat pistää ennusteet sekaisin. Toisaalta alanvaihto on tähän saakka kuntapuolella ollut selkeästi vielä enempi harkinta-asteella, vaikka ammattijärjestöjen kyselyissä toista viestiä kerrotaan. Tosin alan vaihtajia on jo nykyisellään ennusteessa sisällä avoimiksi tulleiden työpaikkojen muodossa, joita on käytetty aineistona ennustetta laatiessa.

Erityisen kovasti työvoimapula iskee juuri hyvinvointialueille, sillä työvoimapula on suurinta juuri hoito-alan henkilöstön parissa. Kevan ennusteen mukaan vuonna 2030 on suhteellisesti suurin pula sosiaalityöntekijöistä ja psykologeista. Peruskuntiin kaivataan tuolloin lisää erityisesti erityisopettajia.

Kaikki kolme ammattinimikettä ovat työvoimapulakärjessä jo nyt. Sosiaalityöntekijöiden kohdalla vaje on Kevan laskelmien mukaan alan työpaikoista 43,1 % (2655 työntekijää), erityisluokanopettajien kohdalle 31,3 % (2300) ja psykologien kohdalla vajetta on 30,4 % (1040).

Vahvuudeltaan suuremmissa ammattiryhmissä prosentit ovat pienempiä, mutta työvoimapula henkilöissä laskettuna suurempaan. Kevan raportti osoittaa tällä hetkellä sairaanhoitajien kohdalla vajeeksi 8288 ja vuonna 2030 vaje olisi kasvanut nykyisellä menolla yli 9400 työntekijän.

Tällä hetkellä Kevan raportin mukaan joka kuudes sairaanhoitajan paikka on tekijää vaille, eli vajeeksi on kirjattu 16,7 prosenttia. Vuonna 2030 hätyytellään jo 20 prosentin rajaa. Todellisuudessa hoitajavaje tulee olemaan ilman lisätoimia merkittävästi suurempi, sillä esimerkiksi hoitajamitoituksen nosto merkitsee lisätyövoiman tarvetta.

Eläköityminen puree

Raportista selviää, että hyvinvointialueille siirtyvästä henkilöstöstä viidennes jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Peruskunnissa eläköityminen on vielä suurempaa, sillä reilu neljännes kuntien nykyisistä työtekijöistä eläköityy vuoteen 2030 mennessä.

-Kun eläköitymisnäkymiin yhdistetään myös väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeiden kasvu sote-puolella, niin työvoimapulasta muodostuu koko valtakunnan tasolla valtavan iso, vaikea haaste, Mikko Kenni ennustaa.

Suhteellisesti eniten kunnissa jatkavaa henkilöstöä siirtyy ennusteen mukaan vanhuuseläkkeelle Lapin, Kainuun, Etelä-Savon ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla. Näillä alueilla lähes kolmannes nykyhenkilöstöstä jää vanhuuseläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden aikana, ja puolet tästä joukosta seuraavan viiden vuoden aikana.

Kevan raportissa kuvataan myös eläkkeellä olevien työssäkäyntiä kunta-alalla. Vanhuuseläkkeellä työssäkäyvien osuus kunta-alan henkilöstöstä vaihtelee alueittain 0,8 % ja 2,5 % välillä. Suhteellisesti eniten vanhuuseläkettä saavia työskentelee Lapissa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.

Tutustu verkkoraporttiin

Kevan arvion mukaan hyvinvointialueille on siirtymässä yhteensä yli 260 000 kunta-alan työntekijää. Kunnista sote-henkilöstöä siirtyy noin 99 000 henkilöä. Kunnissa jatkavan kunta-alan henkilöstön määrä on noin 187 000 työntekijää.

Hyvinvointialueille siirtyy pelastushenkilöstöä yhteensä noin 7 000 henkilöä, ja lisäksi sote-toimintojen ja pelastustoimen tukihenkilöstöä arviolta 21 000 henkilöä. Sote-kuntayhtymissä työskentelee nykyisellään noin 130 000 henkilöä.

Täältä löytyy Kevan dynaaminen verkkoraportti. Raportti löytyy sivun alareunasta. Lue käyttöohjeet ja etsi oman maakuntasi tiedot!

-Raportin tiedoista piirtyy kokonaiskuva, joka kertoo mm. alueiden elinvoimaisuudesta. Kun tiedoissa yhdistyvät esimerkiksi työvoiman tarve, osatyökykyisten määrä, nykyhenkilöstön ikärakenne sekä eläköitymisennuste, antavat luvut näkymää alueiden tulevaisuudesta, lupaa tilastoanalyytikko Petra Sohlman Kevan tiedotteessa.