"Esitetyllä mallilla ei voida mennä eteenpäin" – Kuntaliitto arvioi, että hallituksen esitys kaavoitus- ja rakentamislaiksi on puutteellinen
Kuntaliitto näkee, että ehdotus kaavoitus- ja rakentamislaiksi ei edistä tarkoituksenmukaisesti uudistukselle asetettuja tavoitteita. Kuvituskuva: Pixabay
Hallituksen esitys kaavoitus- ja rakentamislaiksi on lausuntokierroksella. Lakiluonnos kaipaa merkittäviä muutoksia ja selvennyksiä, Kuntaliitto arvioi antamassaan lausunnossa.
– Näyttää siltä, että tarvittavien muutosten tekeminen ja niiden vaikutusten arvioiminen ei ole mahdollista suunnitellussa aikataulussa, Kuntaliiton tiedotteessa kerrotaan.
Ympäristöministeriö lähetti ehdotuksen kaavoitus- ja rakentamislaiksi lausuntokierrokselle syyskuun lopulla. Lausuntoja ehdotuksesta voi antaa 7.12. asti. Uuden lain tarkoitus on korvata nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki.
– Kunnat tarvitsevat toimintansa tueksi toimivan lainsäädännön. Lakiuudistuksen tavoitteet ovat kannatettavia, mutta lakiluonnoksessa esitetyllä mallilla ei voida mennä eteenpäin, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen arvioi.
Kunnat kantavat päävastuun yhdyskuntien toimivuudesta, kuntalaisten elinympäristöstä ja useista palveluista. Lisäksi Kuntaliiton tiedotteessa muistutetaan, että kaavoitusta, maapolitiikkaa ja rakentamisen ohjausta koskettava laki on tulevaisuuden kunnan tärkein erillislaki.
”Nykyinen laki on kuntien kannalta edelleen varsin toimiva”
Kuntaliiton arvioinnin mukaan lain toimeenpanosta ja sen vaatimasta resursoinnista olisi saatava parempi kokonaiskäsitys kuin nyt on esitetty.
– Lakiehdotusta vaivaa kokonaisuutena se, että sen tavoitteita ja ratkaistavia ongelmia ei ole kunnolla määritelty tai tunnistettu. Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki on kuntien kannalta edelleen varsin toimiva, eivätkä luonnoksessa esitetyt muutokset yhteisvaikutukseltaan näyttäisi olevan omiaan sitä parantamaan, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoo.
Lainsäädäntö ei ole kaikissa tapauksissa paras ohjauskeino tavoitteiden saavuttamiseksi ja olisikin arvioitava, mitä vaihtoehtoisia tapoja olisi edistää tavoiteltuja vaikutuksia, Kuntaliitto tiedottaa.
Tavoitteena lain selkeys
Hallitusohjelman mukaisesti lakiuudistuksen tavoitteena on varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035.
Ympäristöministeriö on tiedottanut hiilineutraaliuden lisäksi tavoitteina olevan luonnon monimuotoisuuden sekä rakentamisen sujuvoittamisen, laadun ja digitalisaation edistäminen.
Lakiehdotuksessa on lähes 400 pykäläluonnosta.
Sisällöllisen uudistuksen lisäksi ministeriö on ilmoittanut, että tarkoitus on varmistaa lain selkeys ja yhteneväisyys.
ELY-keskuksen valitusoikeuden laajentaminen tapetilla
Lakiluonnos on lisäämässä kaavoituksen ja rakentamisen selvitysvelvoitteita sekä maapolitiikan ja kaavojen toteuttamisen byrokratiaa, Kuntaliitto tiedottaa.
Lakiluonnos toisi uuden lakisääteisen suunnittelutason ja -menettelyn suurimmille kaupunkiseuduille.
Kuntaliitto esittää tiedotteessaan kritiikkiä myös siitä, että ELY-keskuksen valitusoikeuden laajentamiseen sekä rakentamisen ohjaukseen ja viranomaisvalvontaan on esitetty epäselviä muutoksia.
Lakiluonnos sisältäisi kunnille lukuisia uusia vaatimuksia ja huomattavasti vähemmän kevennyksiä tai joustoelementtejä, Kuntaliitto arvioi.
”Hidastaisi kuntien maanhankintaa”
Kuntaliitto laskee, että lakiluonnos toisi sellaisenaan toteutuessaan kunnille nykyistä raskaampia ja hitaampia menettelyitä sekä lisäresursoinnin tarpeen.
Kokonaisuuden on noudatettava hallitusohjelman kirjausta kuntien maapolitiikan vahvistamisesta ja kuntien kaavamonopolin säilyttämisestä, tiedotteessa muistutetaan.
– Esimerkiksi lunastuslakiin kaavailtu muutos 15 prosentin korvauslisästä vaikeuttaisi ja hidastaisi kuntien maanhankintaa, mikä haittaisi yhdyskuntien kestävää kehittämistä, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina huomauttaa.
Mahdolliset pakottavat korjaustarpeet lainsäädäntöön olisi Kuntaliiton näkemyksen mukaan toteutettavissa nyt esitettyä paremmin hallittavina ja rajatumpina kokonaisuuksina.
Näin voitaisiin myös turvata riittävä jatkuvuus ja pienentää kunnille kerralla aiheutuvan muutostaakan määrää. Olisi myös tunnistettava, miten lainsäädännön sijaan tavoitteita voidaan edistää myös muilla tavoin jopa paremmin, Reina esittää Kuntaliiton tiedotteessa.
– Kuten esimeriksi tietopohjan vahvistamisella, toiminnan kehittämisellä sekä valtion rahoituksen ohjaamisella kuntien kehittämishankkeisiin.
Uudistusta on valmisteltu reilun neljän vuoden ajan
Ympäristöministeriö tiedotti lakiehdotuksen lausuntokierrokselle lähettäessään, että uudistusta on valmisteltu reilut neljä vuotta sidosryhmien kanssa.
Uudistuksen taustaksi on tehty laaja nykylain arviointi sekä useita selvityksiä ja tutkimuksia, ministeriö ilmoitti syyskuussa.