Oppilaan oikeus riittävään tukeen voi olla veteen piirretty viiva, OAJ:n erityisasiantuntija arvioi – "Ei toimi samalla tavalla joka kunnassa"

Oppilaalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko perusopetuksen ajan. Tämä oikeus ei toteudu perusopetuksessa, kuten sen pitäisi, opetusalan ammattijärjestön erityisasiantuntija Sari Jokinen arvioi kokonaistilannetta.

Riittävää tukea on annettava opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ohella heti, kun tuen tarve ilmenee.

Perusopetuslaissa on määritelty kolmiportainen malli, joka rakentuu yleisestä, tehostetusta sekä erityisestä tuesta.

Tuen portailla on eroja, mutta käytännössä tilanne on hyvin sekava kentällä. Liian usein oppilas jää vaille tarvitsemaansa tukea, Jokinen näkee.

– Oppilaiden tuen saannin turvaava lainsäädäntö on olemassa, jos sitä tulkittaisiin kirjaimellisesti. Tukea annetaan eri kriteereillä, OAJ:n erityisasiantuntija arvioi.

– Oppilaiden välinen tasa-arvo ei toteudu.

Joustavuutta yhteen suuntaan?

Sari Jokinen (vihr.) on kuntapäättäjä. Hän on yksi Kanta-Hämeen eteläosassa sijaitsevan Riihimäen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajista.

Kasvatustieteiden maisterilla ja erityisluokanopettajalla on takanaan noin 20 vuoden ura opettajana.

Hän myös neljän lapsen äiti, joka katsoo suomalaista kouluarkea monesta eri näkökulmasta.

– Kolmiportaisella tuen mallilla haluttiin aikoinaan saada joustavuutta, Jokinen muistuttaa nykyisen lainsäädännön taustalla olleesta ajatuksesta.

Se ei ole Jokisen mielestä hyvä asia, jos joustava malli joustaakin liikaa ja mahdollistaa toistuvasti tarpeisiin nähden vähäisemmän tuen määrän.

– Lainsäädännön selkeyttäminen kehittäisi perusopetusta tasa-arvoisempaan ja toimivampaan suuntaan.

”Veteen piirrettyjä viivoja”

Oppilas voi tarvita oppimisessa ja koulunkäynnissä tukea tilapäisesti tai pitempiaikaisesti.

Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa yleensä yksittäisiä pedagogisia ratkaisuja sekä ohjaus- ja tukitoimia.

Yleistä tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä.

– Kolmiportaisessa mallissa seuraava taso on tehostettu tuki, jossa osa-aikaisen erityisopetuksen pitäisi korostua.

– Jos oppilas ei selviydy koulutyöstä tehostetulla tuella, hänelle voidaan tehdä tietyin perustein erityisen tuen päätös.

Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen rajat ovat veteen piirrettyjä viivoja, Jokinen kertoo.

– Kolmiportainen malli ei toimi samalla tavalla joka kunnassa. OAJ:n selvityksen mukaan esimerkiksi kolmasosa tehostetun tuen oppilaista ei saanut lainkaan osa-aikaista erityisopetusta.

– Ja osa-aikaisen erityisopetuksen pitäisi olla tehostetun tuen tärkein muoto.

Sari Jokisen mukaan erityisluokkapaikan saavat tuen tarpeessa olevat oppilaat vaikuttaisivat olevan parhaimmassa asemassa tuen saamisen suhteen.

– Heillä on erityisen tuen päätös ja selkeät tuen tarpeet. Yleisopetuksen ryhmässä opiskelevat erityisen tuen oppilaat jäävät useinkin ilman heille kuuluvaa erityisopetusta.

Jokinen painottaa, että vähemmänkin tukea tarvitsevia kannattaa auttaa oikeasuhtaisilla toimilla. He ovat niitä tukea tarvitsevia oppilaita, joilla on hyvät edellytykset edetä vaikkapa kokonaankin pois tuen piiristä.

– Jos he saavat riittävästi tukea varhaisessa vaiheessa ja haasteita ennaltaehkäisevästi.

Tehostettuun tukeen vähimmäistukimäärät, OAJ esittää

Jokinen kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön Oikeus oppia -kehittämisohjelman tuen työryhmään.

Työryhmän tarkoituksena on vahvistaa perusopetuksen laatua ja tasa-arvoa hallitusohjelmaan sisältyvien linjausten mukaisesti.

Ohjelma sisältää lainsäädäntöön ja rahoitukseen tehtäviä uudistuksia sekä edistää yhdenvertaisuutta vahvistavia käytäntöjä ja toimintatapoja.

OAJ on esittänyt, että lainsäädännön uudistamisen yhteydessä tehostettuun tukeen laaditaan vähimmäistukimäärät.

Perusopetuksen tukiasioita koskevat lakiesitykset ovat käsittelyssä ensi vuoden aikana, Jokinen sanoo.

– Jos tehostetussa tuessa olisi olemassa taatut vähimmäistukitoimet, yhtään oppilasta ei olisi tarpeen siirtää erityiseen tukeen ainakaan siksi, että hän ei saa osa-aikaista erityisopetusta, Jokinen kertoo lainsäädäntötyöstä.

Tukea antavien opettajien koulutustaustat hämärässä

Kuinka hyvin kunnat ovat saaneet rekrytoitua tarvitsemiaan erityisopettajia tai erityisluokanopettajia?

Jokinen vastaa, että hän ei tarkkaan tiedä sitä.

– Mutu-tuntuma on, että osaavista ja kelpoisista erityisopettajista on pulaa.

Suomessa ei ole käytössä ajantasaista tietovarantoa, johon olisi koottu opettajat ja rehtorit.

– Meillä on toiveissa, että Suomeen saataisiin luotua opettajarekisteri, joka esimerkiksi vastaisi siihen, että kuinka paljon opettajista on kelpoisuusvaatimukset täyttämättömiä. Tällaisen rekisterin kautta voitaisiin myös vaikuttaa opettajakoulutukseen, jotta se vastaisi mahdollisimman hyvin tarvetta.

Päättäjänä voi vaikuttaa oman kuntansa tilanteeseen, Jokinen näkee.

– Esimerkiksi työhyvinvointiin panostamalla on helpompi saada päteviä opettajia kuntaan.