Aluevaaleissa on tilaa ja tilausta nuorille

Löytävätkö nuoret äänestäjät uurnille tammikuun 2022 aluevaaleissa ja löytyykö nuoria ehdokkaita? Siinäpä pari kysymystä, joiden parissa puolueiden nuorisojärjestöt painiskelevat tällä hetkellä. Alkukesän kuntavaaleissa 18-24-vuotiaista äänioikeutetuista äänesti reilu kolmannes eli 35,4 prosenttia.

Parikymppinen Martti Paldanius on yksi niistä nuorista, joka on rohkeasti lähdössä ehdolle mukaan kuntavaaleihin. Tamperelainen opiskelija on jo nimetty kokoomuksen listalle Pirkanmaalla. Nuorukainen oli ehdolla jo kuntavaaleissa saaden kasaan 169 ääneen saaliin. Läpimenoon äänimäärä ei riittänyt, mutta palo politiikkaa kohtaan ei laantunut.

-Minulla on vilpitön tahto vaikuttaa oman alueen asioihin. Minulla on jo taustaa politiikasta Kokoomusnuorten toiminnan kautta ja kun minua pyydettiin ehdolle, niin mikä ettei, perustelee Paldanius ehdokkaaksi lähtöään ehdolle.

Tamperelainen Martti Paldanius on yksi aluevaaleihin ehdolle lähteneistä nuorista.

Opiskelu, varusmiespalvelus ja työuran ensimetrit ovat monella nuorella päällimmäisenä mietteissä, eikä sote-asiat saa nuoria kiihkeään keskusteluun puolesta ja vastaan.

-Aluevaalit tulevat olemaan täysin uusia asia. Nuoret eivät seuraa politiikkaa samalla tavalla, kuin vanhemmat ikäryhmät ja vaalien merkitys voi jäädä vieraaksi. Sote-asiat eivät ole kaikkein lähimpänä mielessä, Paldanius pohtii.

Itä-Suomen yliopistossa oikeustiedettä opiskelevaa Paldaniusta politiikka sen sijaan kiinnostaa, vaikka oma puolue olisikin järjestänyt sote-palvelut jollain muulla mallilla.

-Aluevaalit tulevat tahtoi tai ei. Jos me emme ole siellä, niin keskusta joka tapauksessa on. Minusta meidän puolueella on hyvä linja eli yritetään saada tästä huonosta mallista paras mahdollinen irti, kiteyttää aluevaaliehdokas Martti Paldanius.

Kiinnostus herätettävä – teemoja riittää

Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehdon mukaan nuoret pitäisi yleisesti ottaen saada kiinnostumaan vaaleista ja vaikuttamisesta. Puolueen nuoret ehdokkaat kuitenkin näkevät aluevaaleissa ja hyvinvointialueiden päätöksenteossa todellisen vaikuttamisen paikan.

-Vaalit eivät ole tutut ja ne tulevat todella nopealla aikataululla. Haasteena on myös saada muut kuin jo politiikassa olevat nuoret kiinnostumaan vaaleista.

-Nuorista ehdokkaista puhuttaessa tilanne on kuitenkin toinen. Heitä motivoivat esimerkiksi mielenterveyspalvelut, oppilas- ja opiskelijahuolto, ennaltaehkäisevä työ sekä yleisesti mahdollisuus päästä osallistumaan täysin uuden politiikan tason muotoutumiseen, Perholehto arvioi.

Demarinuorten tavoitteena on saada kasaan nuoria ehdokkaita vähintään 10 prosenttia koko puolueen ehdokasmäärästä.

-Haluamme nostaa esiin erityisesti työntekijöiden aseman, hoitajakriisin purkamisen, mielenterveyspalveluiden peruskorjauksen sekä yhden luukun palveluperiaatteen. Palveluiden piiriin pääseminen ja eri toimijoiden välillä pallottelu ei saa olla este avulle. Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut tulisi saada yhdeltä luukulta 2023 mennessä, Pinja Perholehto vastaa Kuntalehdelle.

-Palveluvalikoiman supistamisen sijaan oikeudenmukainen tapa ratkoa soten rahoitushaasteita, on kiinnittää huomiota työn sisältöön ja hyvinvointiin työssä. Vaaliohjelmassamme konkreettisia toimia ovat muun muassa työajan lyhentäminen, osallistava budjetointi toimialalla, ja sen turvaaminen, että työntekijöillä on oikeus keskittyä työhönsä, eikä esimerkiksi hoitajille siirretä vastuuta myös siivoamisesta ja ruoanlaitosta, Perholehto jatkaa.

Eri puolilta Suomea on kuulunut huolestuttavia tietoja nuorten pahoinvoinnista. Kun avun saanti vaikeutuu, niin seuraukset siirtyvät vuosikymmenten päähän.

-Koronakriisi on kärjistänyt mielenterveyspalveluiden ongelmia. Hyvinvointialueilla on vahvistettava matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ja ongelmien varhaista tunnistamista muun muassa sisällyttämällä terveystarkastuksiin mielenterveyskartoitus. Lisäksi on kehitettävä akuuttia mielenterveysapua, kohdennettava lisää resursseja palveluihin ja varmistettava sote-järjestöjen toimintaedellytykset, Pinja Perholehto vaatii.

-Lisäksi peräänkuulutamme, ettei sosiaalipalveluiden kokonaisuus saa unohtua. Niiden merkitys eriarvoisuuden ja ylisukupolvisen huono-osaisuuden kasautumisen vähentämiselle on tärkeä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä perusoikeuksien, kuten asunnon ja toimeentulon turvaamiseen, päihteiden käytön vähentämiseen sekä laadukkaan lastensuojelutyön edellytysten turvaamiseen, Perholehto painottaa.

Työtä riittää

Keskustanuoret tavoittelevat niin ikään tilannetta, jossa nuoria ehdokkaita eli alle kolmikymppisiä olisi joka kymmenes puolueen aluevaaliehdokkaista. Keskustan leirissä tiedostetaan se tosiseikka, että paljon työtä on tehtävä, jotta nuoret äänestäjät saadaan vaaliuurnille äänestämään.

-Äänestäjien keskuudessa suurin tehtävä liittyy siihen, että ihmiset saadaan lähtemään uurnille ja että nuorkeskustalainen viesti puhuttelee. Tässä riittää työtä niin ehdokkailla, kuin tukijoukoilla. Asia on tärkeä sekä nuorisojärjestöjen, että emopuolueiden näkökulmasta, Keskustanuorten puheenjohtaja Hanna Markkanen painottaa.

Hoitoon pääsyn varmistaminen, sujuvat hoitoketjut, monipaikkaisuuden edistäminen ja joustavat palvelut painottuvat Keskustanuorten vaaliteemoissa.

-Keskustanuorten mielestä ihminen on kaiken keskiössä. Meille on tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa otetaan huomioon ihmisen koko elämäntilanne. Tämä edellyttää saumatonta yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja sujuvia hoitoketjuja. Olipa kyseessä murtunut mieli tai murtunut jalka, niin hoitoon pitää päästä.

-Nuorten näkökulmasta tärkeää on myös monipaikkaisuuden edistäminen, sillä monella nuorella elämä jakaantuu useammalle paikkakunnalle. Palveluiden tulee olla joustavasti saatavilla elämäntilanteen ja sijainnin mukaan – myös yli hyvinvointialueiden rajojen. Digitaaliset palvelut voivat parantaa ja nopeuttaa hoitoa, vaikka eivät kaikissa tilanteissa korvaa kasvokkaista kohtaamista, Markkanen pohtii tulevia vaaliteemoja.

Ja lapsia ja nuoriakaan ei saa unohtaa. Henkilökunnasta puhumattakaan.

-Aluevaltuustoissa täytyy taata vahva asema nuorten vaikuttamisryhmille, kuten maakunnallisille nuorisovaltuustoille. Hyvinvointialueiden päätöksenteossa tulee arvioida vaikutukset lapsiin ja nuoriin.

-Sote-vaaleissa tärkeää on hoiva ja huolenpito – myös henkilöstöstä. Keskustanuoret näkee, että työssään viihtyvä henkilöstö on edellytys laadukkaille palveluille. Hyvinvointialueilla on panostettava työhyvinvoinnin johtamiseen. Aktiiviset toimet työkyvyn ylläpitämiseksi parantavat sosiaali- ja terveysalan vetovoimaa ja säästävät kustannuksia, puheenjohtaja Hanna Markkanen arvioi.

Tiedonkulkuun syytä panostaa

Keskustan ja demarien ehdokasmääriin ei RKP yllä, mutta tosissaan myös RKP-nuoret ovat vaalityötä tekemässä. Tavoitteena on kaikkiaan 35 nuorta ehdokasta, vaikka Helsingin jääminen aluevaalien ulkopuolella vähentääkin nuorten ehdokkaiden määrää.

Puheenjohtaja Frida Sigfrids on muiden Kuntalehden kyselyyn vastanneiden nuorisojärjestäjien puheenjohtajien kanssa samaa mieltä siitä, että nuorten saaminen äänestämään aluevaaleissa vaatii työtä.

-RKP-nuorten jäsenistä moni on kiinnostunut aluevaaleista ja ehdolle lähtemisestä. Nuorten keskuudessa, jotka eivät ole poliittisesti aktiiveja, aluevaalit herättävät monia kysymysmerkkejä. Kaikki eivät ole tietoisia vaalien seurauksista tai tulosta, koska vaalit eivät vielä näy katukuvassa. Tiedonkulkuun myös nuorille pitäisi panostaa ja teemme tämän eteen aktiivisesti töitä RKP-nuorissa, Sigfrids lupaa.

Ennaltaehkäisy, mielenterveyspalvelut ja hoitotakuu ovat esillä myös RKP-nuorten vaaliteemoissa.

-Haluamme painottaa ennaltaehkäiseviä palveluja, koska ne ovat yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta keskeisiä ja tärkeitä myös taloudellista näkökulmasta. Näin ollen haluamme myös panostaa saavutettaviin mielenterveyspalveluihin ja hoitotakuuseen, jossa kaikilla on mahdollisuus saada hoitoa seitsemän päivän sisällä, Frida Sigfrids linjaa.