Selvitys maalaa synkkää näkymää aluevaalien äänestysprosentista – ”Peliä ei ole vielä pelattu, sillä yhtään ääntä ei ole annettu"
Ovatko äänestyskopit ahkerassa käytössä vai tyhjän pantteina aluevaaleissa? Kuva: Ville Miettinen
Vain 35 prosenttia suomalaisista on hyvin kiinnostuneita käyttämään äänestysoikeuttaan tammikuun aluevaaleissa.
Tämä tieto nousee esille Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan teettämästä arvo- ja asennetutkimuksesta, jonka tiedot kerättiin lähes kolme kuukautta sitten.
Lisäksi Evan tiedotteessa huomautetaan, että äänestämistä kohtaan koettu kiinnostus on aiemmin ennustanut hyvin lopullista äänestysprosenttia.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom painottaa, että aluevaalit ovat uudet vaalit.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Äänestysaktiivisuuden ennakoiminen on nyt tavanomaista vaikeampaa, hän näkee.
– Olisin iloisesti yllättynyt, jos äänestysprosentti alkaisi vitosella.
Marianne Pekola-Sjöblom arvioi, että lopullinen äänestysprosentti asettuu neljänkymmenen ja viidenkymmenen välille.
Kansan vaali-intoa koetellaan
Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS) julkaisi viime viikolla kyselytutkimuksensa, jonka mukaan kaikista äänestysikäisistä noin kaksi viidesosaa (41 prosenttia) äänestäisi varmasti aluevaaleissa.
Pekola-Sjöblom pohtii verrattain alhaista äänestysaktiivisuutta ennakoivien uutisten vaikutusta äänestäjiin.
Hänen mielestään on vielä liian aikaista vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä ihmisten äänestysinnosta.
– Pessimistiset ennusteet eivät ruoki kansan vaali-intoa.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö kertoo haluavansa suhtautua optimistisesti äänestysprosenttiin aluevaaleissa.
Vauhti kiihtyy aluevaaleissa
Ennakkoäänestys kotimaassa on 12.–18.1. ja varsinainen vaalipäivä on 23.1.
– Peliä ei ole vielä pelattu, sillä yhtään ääntä ei ole annettu. Äänestysaktiivisuuden kannalta viimeiset pari viikkoa ovat ratkaisevia.
– Äänestyskampanjoinnista suurin osa tehdään viimeisten viikkojen aikana.
Aluevaalilautakunta vahvistaa ehdokasasettelun ja ehdokkaat saavat numerot 23.12.
– Tulevat aluevaalit konkretisoituvat äänestäjille kunnolla vasta, kun ehdokkaat ja heidän äänestysnumeronsa alkavat näkyä vaalimainoksissa, Pekola-Sjöblom tietää.
Koronatilanne on huolestuttava
Koronatilanne on tällä hetkellä vaikea monin paikoin Suomessa ja siihen liittyvä kehitys luo uhan myös aluevaalien äänestysaktiivisuudelle, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö arvioi.
– Eniten minua huolestuttaa tämä koronatilanne, joka on muuttunut nopeasti erittäin huonoksi.
Äänestysaktiivisuuden kannalta olennaista on sitten, mikä on tilanne äänestysaikana, Pekola-Sjöblom täsmentää.
– Kuinka paljon ihmisiä on sairastuneina tai altistuneina silloin? Sillä voi olla iso merkitys, mille tasolle äänestysprosentti lopulta asettuu.
Tanskassa nopeasti heikentynyt koronatilanne varjosti kunta- ja aluevaaleja marraskuun puolivälissä, Marianne Pekola-Sjöblom kertoo.
– Tanskassa koronatilanne laski äänestysaktiivisuutta lähes neljällä prosenttiyksiköllä verrattuna edellisiin vaaleihin.
– Vaalit onnistuttiin kuitenkin järjestämään kunnissa terveysturvallisesti.
Aluevaalien järjestämisen suhteen Pekola-Sjöblom luottaa siihen, että mitään ei jätetä sattuman varaan terveyden näkökulmasta.
– Uskon sataprosenttisesti siihen, että kunnat pystyvät toteuttamaan vaalijärjestelyt koronaturvallisesti.
Selvitys perustuu tunnelmiin syys- ja lokakuussa
Alussa mainitun Evan tuoreen selvityksen aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, Eva tiedottaa.
Tulokset perustuvat 2 042 henkilön antamiin vastauksiin. Lisäksi Eva ilmoittaa, että tiedot kerättiin 24.9.–7.10.
