Ovet ovat auki ulkomaalaisille opiskelijoille jatkossakin Rautjärven lukioon – "Esimerkiksi Vietnamista ja Brasiliasta"

Rautjärven lukion ensimmäisellä vuosikurssilla on kaksi opiskelijaa Uzbekistanista.

He saapuivat syksyllä Etelä-Karjalassa sijaitsevaan kuntaan, jossa on noin 3 400 asukasta.

Keski-Aasiassa sijaitsevassa Uzbekistanissa on reilut 34 miljoonaa asukasta.

Rehtori Janne Hirvonen kertoo pilottihankkeesta, jonka veturina toimiva Finest future -konsulttiyritys on tuonut opiskelijoita ulkomailta suomalaislukioihin.

– Tämä on hanke, joka lähti liikkeelle noin vuosi sitten. Meillä on mahdollisuus ottaa joitakin ulkomaisia opiskelijoita myös ensi syksynä.

Finest future on tuonut toistakymmentä lukio-opiskelijaa Vietnamista ja Uzbekistanista Suomeen eri lukioihin tänä vuonna.

Motivaatiotasot kunnossa

Rautajärven lukiossa on oltu tyytyväisiä tänä syksynä saatuihin kokemuksiin.

– Näillä meidän Uzbekistanista saapuneilla nuorilla oli jonkin verran viisumihaasteita ja koronakin vaikutti siihen, että he pääsivät tänne vasta syyskuun loppupuolella.

– Nämä opiskelijat opiskelivat lähtömaassaan tietyn tason suomen kielessä, mutta kesällä he eivät ehtineet Suomessa järjestettyyn suomen kielen opiskelun intensiivijaksoon. Joka tapauksessa he ovat hyvin motivoituneita opiskeluun ja he tähtäävät samoihin yo-kirjoituksiin kuin muutkin opiskelijamme.

Alkuun lukio-opiskelussa on päästy englannin kielen avulla ja suomen kielen taitokin kehittyy päivä päivältä, Hirvonen kertoo.

– Matemaattisissa aineissa he ovat osin jo pitemmällä kuin Suomessa ollaan yleensä tässä vaiheessa.

Ensi syksynä taas uudet opiskelijat Rautjärvelle

Rautjärven lukiossa on vajaat 30 opiskelijaa.

Ulkomaalaiset opiskelijat ovat jatkossakin tervetulleita Rautjärven lukioon, Hirvonen vahvistaa.

– Seuraavan kerran ulkomaalaiset opiskelijat voivat hakea Rautjärven lukioon kevään yhteyshaussa. Esimerkiksi Vietnamista ja Brasiliasta voi hakea tänne. Rautjärven lukion kannalta ulkomaalaiset opiskelijat antavat tärkeän lisänsä, Hirvonen sanoo.

Ovatko ulkomaalaiset opiskelijat jopa Rautjärven lukion tulevaisuuden elinehto?

– Eivät ole. Saamme ulkomaalaisten opiskelijoiden avulla hyödynnettyä paremmin opetusresurssimme.

Osaratkaisu työvoimapulaan?

Rautjärven kunnassa on oltu tyytyväisiä yhteistyöhön Finest Future -yhtiön kanssa.

Myös mutkiakin on ollut hankematkalla, Rautjärven lukion rehtori Janne Hirvonen myöntää.

Lainsäädäntö mahdollistaa sen, että yksittäiset ulkomaiset opiskelijat voivat omaehtoisesti hakea ja saada paikan Suomessa järjestettävästä valtionosuusrahoitteisesta lukiokoulutuksesta.

– Selvitimme jo alkuvaiheessa, että saako valtionavustusta ja Finest Futuren tieto oli, että ilman muuta. Sitten opetusministeriöstä kerrottiin, että ei saa.

Ja sitten ministeriöstä taas selvisi, että kyllä saa, Hirvonen muistelee alkutaipaleen käänteitä.

Hirvonen tietää, että ulkomaisten opiskelijoiden kouluttamiseen liittyvää lainsäädännön tulkintaa on pohdittu jonkin verran pilottihankkeen yhteydessä.

On puhuttu siitäkin, että laajamittaiseen ulkomaisten opiskelijaryhmien kouluttamiseen soveltuisi kenties lukiolain tilauskoulutusta koskevat säännökset.

Rautjärven lukion rehtori kertoo toivovansa, että virkamiehet osaavat ajatella hyötyjä, joita voidaan saada siinäkin tilanteessa, jos ulkomaalaisten lukio-opiskelijoita saapuu selkeästi nykyistä enemmän Suomeen.

Jos lakia tulkitaan niin, että ulkomaalaiset opiskelijat eivät voi osallistua valtionosuusrahoitteiseen lukiokoulutukseen, se olisi takaisku Suomelle, rehtori arvioi.

– Näen ulkomaalaisten lukio-opiskelijoiden palvelevan eri tavoin Suomea. He opettelevat suomen kielen ja ainakin osa heistä voi vastata työvoimapulaan, joka on esimerkiksi akateemisilla aloilla lisääntynyt Suomessa.

Ahkeria esimerkkejä

Rautjärven lukiossa syksyn ajan opiskelleet nuoret Uzbekistanista ovat toimineet hyvänä esimerkkinä kansainvälisen yhteistyön toimivuudesta, Janne Hirvonen allekirjoittaa.

Lukion muutkin opiskelijat ovat nähneet, että ahkeruutta arvostetaan myös Suomen rajojen ulkopuolella.

– Siellä Uzbekistanissa on painotettu, että töitä tehdään päivittäin.