Rääkkylä löysi arviointimenettelyssä tarvittavat eväät, jotta reissu jatkuu itsenäisenä kuntana – "Kolmas kerta oli opettavainen"
Yrjö Eronen oli kunnanjohtajana, kun Rääkkylä joutui ensimmäistä kertaa arviointimenettelyyn. Kolmas kerta oli erilainen kuin ensimmäinen, hän sanoo. Kuva: Riikka Hurri
Keski-Karjalassa sijaitsevan Rääkkylän kunnan yllä leijunut itsenäisyyden menettämisen varjo väistyi viime torstaina. Valtiovarainministeriön asettama arviointiryhmä ilmoitti, että reilun 2 000 asukkaan kunnalla on edellytykset toimia itsenäisenä kuntana.
Tämä ei ollut yllätys, määräaikainen kunnanjohtaja Yrjö Eronen kertoo.
Tieto itsenäisyyden säilyttämisen mahdollisuudesta nousi esille hänen mukaansa jo viime vuoden lopulla, kun Rääkkylässä kaavailtiin talouden tasapainottamissuunnitelmaa.
Itsenäisyyden jatkumisen pohjana onkin toimiva suunnitelma ja sen toteuttaminen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Kunnanvaltuusto hyväksyi 10.1. tammikuussa talouden tasapainottamissuunnitelman. Käymme valtuustossa läpi arviointiryhmän työn tuloksen 7.2. ja vahvistamme samalla toteuttavamme suunnitelman sovitusti, Eronen kertoo.
KHO:n päätös muistona
Rääkkylän kunta on nyt kolmatta kertaa arviointimenettelyssä. Edellisen kerran näin tapahtui vuonna 2015. Yrjö Eronen oli Rääkkylän kunnanjohtajana vuonna 2007, kun saaristokunta oli ensimmäistä kertaa menettelyssä.
– Ensimmäisellä kerralla arviointiryhmä esitti tehtäväksemme erityisen kuntajakoselvityksen. Se tehtiin Rääkkylän ja Kiteen kaupungin kesken. Silloin sekä Kitee että Rääkkylä hylkäsivät kuntajakoselvityksen.
Toinen arviointimenettelykerta oli – jos mahdollista – edellistäkin dramaattisempi.
– Kunta valitti kuntajakoselvityksestä ja korkein hallinto-oikeus katsoi, että sille ei ole edellytyksiä.
Tämä kolmas kerta oli Yrjö Erosen mukaan opettavainen, opettavaisempi ainakin kuin ensimmäisellä kerralla.
– Katsoimme paljon laaja-alaisemmin taloudellisia tosiasioita, mistä täytyy saada tarvittavat kustannussäästöt.
– Kunnan johtoryhmä ja talousvastaavat tekivät ansiokasta työtä.
Säästöjä saadaan sieltä ja täältä, muiden muassa hallinnon palkoista ja avustusten vähentämisestä, yhteensä noin 330 000 euroa.
Valokuitukuviot eivät enää toistu Rääkkylässä
Arviointimenettelyyn joutumisen perussyy Rääkkylän kohdalla oli tällä kertaa se, että konsernin taseeseen kertyi runsaasti alijäämää. Vuonna 2020 tilikauden alijäämä oli 1,34 miljoonaa euroa.
Konsernin taseeseen kertynyt alijäämä oli 1 165 euroa asukasta kohti vuonna 2020.
Iso tekijä tuoreimpien talousongelmien taustalla oli valokuituosuuskunnan takausvastuiden realisoituminen.
– Tämä oli kertaluonteinen kustannus, joka ei ainakaan vastaavana toteudu tulevaisuudessa, Yrjö Eronen huomauttaa.
Ministeriö jatkaa tarkkailuaan
Valtiovarainministeriön asettama arviointiryhmä katsoo, että Rääkkylän kunnalla on tällä hetkellä edellytykset palvelujen järjestämiseen ja turvaamiseen kuntalaisille itsenäisenä kuntana.
Kunnan esittämällä talouden tasapainottamisohjelmalla on keskeinen merkitys, arviointiryhmä katsoo.
Sen nähdään vahvistavan Rääkkylän taloutta ja näin johtavan alijäämien vähenemiseen. Taseen alijäämä vähenee muiden muassa, kun Rääkkylä myy metsämaata 1,2 miljoonalla eurolla kuluvan vuoden aikana.
– Kunnalla ei ole jatkossa enää merkittäviä realisoitavia omaisuuseriä, joilla taloutta voitaisiin kohentaa. Tämä kaventaa kunnan talouden liikkumavaraa, etenkin mikäli tulevina vuosina ilmenee poikkeuksellisia menotarpeita, arviointiryhmän torstaina julkaistussa ehdotuksessa kerrotaan.
Ministeriö seuraa jatkossakin kunnan talouden kehitystä.
Yrjö Eronen sanoo, että Rääkkylän kunnassa luotetaan talouden tasapainon löytyvän suunnitelman mukaisesti ja säilyvän tulevaisuudessa.
– Siihen luotan.
Onnea Rääkkylään! Itsenäiset kunnat ja itsenäiset kirkkoherrakunnat eli seurakunnat ne maaseudun ja Suomen pystyssä pitää!
Missä on menetetty kunnan tai seurakunnan itsenäsyys, on tapahtunut paikkakunnan alasajo hyvinkin nopeasti kautta maan. Säästöt on määritelty ja tehty ylhäältäpäin ja liitoskuntien ja liitosseurakuntien osa on maksajan osa heikentyvin palveluin.
Liitoskuntia ja liitosseurakuntia ei kukaan halua kehittää.