Kuntarahoituksesta rahamarkkinoiden hinta-ankkuri myös hyvinvointialueille
Toimitusjohtaja Esa Kallion mukaan Kuntarahoitus on hoitamassa julkisten markkinoiden huoltovarmuustehtävää, kun maailman finanssimarkkinoilla meno käy kovaksi. (Kuva: Kuntarahoitus)
Kuntarahoituksen rooli hyvinvointialueiden toiminnan kehittämisessä on kasvamassa odotetulla tavalla. Hallituksen viime viikolla esittämän lakimuutoksen myötä Kuntarahoitus Oyj voi jatkossa myöntää rahoitusta hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymille samalla tavoin, kuten se on toiminut tähän saakka kuntien ja kuntayhtymien kanssa.
Kuntarahoitus Oyj:n toimitusjohtaja Esa Kallion mukaan voimaan tullessaan lakimuutos näkyy hyvinvointialueiden tarvitseman rahoituksen hinnoissa.
-Jos emme olisi mukana rahoittamassa hyvinvointialueiden hankkeita, niin rahoituksen hinta olisi korkeampi. Olemme eräänlainen markkinoiden hinta-ankkuri, joka määrittää julkisen sektorin rahoitusmarkkinoiden hintatason.
-Kun saamme luottoluokituksemme avulla hankittua rahoitusta edullisesti laajalta kansainvälisten sijoittajiemme verkostolta, niin korkotaso pysyy asiakkaillemme alhaisena. Jos olisimme joutuneet lähtemään näiltä markkinoilta pois, niin se olisi nostanut rahoituksen hintaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Niin kuntien kuin hyvinvointialueiden investoinnit ovat luonteeltaan hyvin pitkäaikaisia. Rahoitusriskien hallinnan kannalta on tärkeää, että ne myös rahoitettaisiin pitkäaikaisella rahoituksella. Pitkän rahoituksen järjestäminen asiakkailleen on myös ollut yksi merkittävä Kuntarahoituksen vahvuus aina finanssikriisistä lähtien, Kallio tiivistää.
Huoltovarmuutta tarvitaan
Toimitusjohtaja muistuttaa, että julkisen sektorin rahoitusmarkkinoilla tarvitaan toimijaa, joka rahoittaa kuntien ja kansalaisten kannalta tärkeitä hankkeita vaikeampinakin aikoina. Ilman että suuret mullistukset saisivat korot kohoamaan taivaisiin tai ääritapauksessa vaikeuttaisivat koko rahoituksen saantia
-Me toimimme rahoituksen suhteen eräänlaisena huoltovarmuustekijänä. Kun markkinoille tulee isoja epävarmuustekijöitä, kuten vuoden 2008 finanssikriisi ja koronapandemia, niin me olemme pystyneet varmistamaan asiakkaillemme edullista rahoitusta aikoina, jolloin monilla rahoituslaitoksilla on ollut suuria haasteita oman jälleenrahoituksensa järjestämisessä. Tämä on koskenut niin lyhyen, kuin pitkän rahoituksen tarjoamista, Esa Kallio toteaa.
Investointeja riittää
Kuntaliiton alkuviikosta julkaisemien ennakollisten tilinpäätösanalyysien perusteella kuntien ja kuntayhtymien investoinnit olivat viime vuonna 5,3 miljardia euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna investoinneissa on laskua 8,6 prosenttia. Investoinnit eivät ole asiantuntijan mukaan romahtamassa, sillä kuntataloudessa monet asiat vaikuttavat rahoituksen tarpeeseen.
-Voisiko olla, että siinä on raportoitu nettoinvestoinnit? Rahoituksen tarpeeseen ovat vaikuttaneet myös valtion kunnille jakamat korona-avustukset ja kuntien verotulojen voimakas kasvu. Isoilla kaupungeilla on menossa valtavia investointeja, eikä siellä ole näkynyt mitenkään investointien hiipuminen, Kallio arvioi.
Joka tapauksessa vuoden 2023 alussa aloittavat hyvinvointialueet heijastuvat laajalla rintamalla kuntatalouteen. Ja se näkyy vääjäämättä kuntataloudessa.
-Rahoituspohjan muutokset ovat suuria ja jokaisen kunnan tulee elää vastuullisesti. Hieman suoraviivaistaen monet vahvan veropohjan kunnat tulevat aiempaa riippuvaisemmaksi valtion tulonsiirroista. Heikkenevän veropohjan kunnat taas jäävät entistä enemmän omien verotulojen varaan, mikä omalta osaltaan tulee aiheuttamaan miettimisen aiheita, Kallio arvioi.
Joskus korot nousevat
Julkisessa keskustelussa on tuskailtu rakennuskustannusten nousua ja alan työvoimapulaa. Toistaiseksi kunnat ovat tehneet investointipäätöksiä normaaliin tahtiin.
-Ei me olla nähty ainakaan toistaiseksi sitä, että näillä ongelmilla olisi ollut julkisella puolella suurta vaikutusta. Jos kehitys jatkuu, niin jossain välissä se johtaa siihen, että kohteita lykkääntyy, kun kustannukset nousevat liian suuriksi, Kallio arvioi.
Viimeiset vuodet on saatu nauttia alhaisesta korkotasosta. Jossain vaiheessa tilanne tulee kuitenkin muuttumaan.
-Niin yksityisten, yritysten kuin julkisten toimijoiden on syytä varautua koron nousuun. Eihän tämä korkotaso ole kestävällä tasolla. Jossain välissä korot tulee nousemaan ja se olisi pitänyt olla mielessä jo pidemmän aikaa, toimitusjohtaja Esa Kallio arvioi.
