Lahdessa tytäryhteisöillä enemmän velkaa kuin kaupungilla – sisäisen pankin tulevaisuus puntarissa
Kun kaupunki sitoutuu turvaamaan tytäryhteisöidensä rahoituksen, tukee se samalla niiden investointeja ja vaikuttaa siten positiivisesti kaupungin kehitykseen, sanoo Lahden kaupungin talousjohtaja Tiina Mörsky. Kuva: Leevi Vahala
Lahden kaupungin velasta alle puolet on kaupungin omaa velkaa. Valtaosan veloistaan Lahti on myöntänyt antolainoina ja konsernitilisaamisina tytäryhteisöilleen.
Tytäryhteisöille välitetty lainamäärä oli vuoden 2021 viimeisenä päivänä 400,7 miljoonaa. Lisäksi konsernitilisaamisia oli 52,7 miljoonan edestä. Kaupungin oma velkaosuus oli 388,8 miljoonaa.
–Kaupungin myöntämä laina ei välttämättä ole tytäryhteisölle edullisempi kuin markkinoilta saatava laina, koska kaupunkien on rahoitettava tytäryhteisöjään markkinahintaan, sanoo Lahden kaupungin talousjohtaja Tiina Mörsky.
Edut piilevät siis toisaalla, kuten siinä, että sisäisen pankin kautta Lahden kaupunki on tavallista paremmin tietoinen tytäryhteisöidensä rahoitusasemasta ja sen muutoksista. Sisäinen pankki myös minimoi konsernin lyhytaikaisen luototuksen tarvetta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
–Kokoamalla kassavarat yhteen voidaan rahan tarpeet ja tarjonta tasapainottaa ja yhden yhtiön varoja on mahdollista lainata toiselle.
Hyötyä isosta kokoluokasta
Toki sisäisestä pankista on Lahden kaupungille myös taloudellista hyötyä, mutta se tulee lähinnä koon kautta.
Esimerkiksi keskitetty kassavarojen hallinnointi mahdollistaa keskitetyn sijoitustoiminnan, mikä puolestaan parantaa sijoitustuottoja.
–Vastaavasti kaupunki on voinut hankkia rahoituksen suuremmissa, edullisemmissa kertaerissä ja jakaa sitä antolainoina tytäryhteisöille.
Sisäisen pankin ansiosta Lahti myös säästää rahoituskustannuksissa konsernitasolla. Tytäryhteisöt puolestaan hyötyvät siitä, että lainoitus järjestyy joustavasti.
–Rahoitusmarkkinoiden häiriötilanteessa, jolloin rahoituksen saatavuudessa saattaa olla ongelmaa, kaupunki voi järjestään tytäryhteisölleen rahoituksen.
Antolainoja isoihin investointeihin
Mörskyn mukaan Suomessa suurilla kaupungeilla on kaupungin sisäistä antolainausta. Lahti on käyttänyt sisäistä pankkia vuodesta 2000.
Viimeiseen kahteen vuoteen Lahden kaupungilla ei ole ollut tarvetta myöntää pitkäaikaisia lainoja tytäryhteisöilleen, Mörsky kertoo.
–Viime vuonna myönsimme kahdelle tytäryhteisölle 1,1 miljoonaa euron edestä määräaikaista luottolimiittiä maksuvalmiuden takaamiseksi.
Mörskyn mukaan Lahden kaupungin antolainat ovat pääosin liittyneet suurten tytäryhteisöjen investointeihin.
Esimerkiksi vuonna 2019 Lahti Energia sai kaupungilta lainaa 50 miljoonaa euroa muun muassa uusien liiketoimintojen rahoittamiseen ja kaukolämpöverkon saneeraukseen.
Samana vuonna Lahden Asunnot lainasi kaupungilta 4,65 miljoonaa perusparannushankkeisiin.
Sisäisen pankin tulevaisuus epävarma
Viime kuukausina Lahdessa on pohdittu sisäisen pankin tulevaisuutta. Syynä ovat viime kesänä kuntalain 129. pykälään tulleet täsmennykset.
–Nyt myös konsernin sisäisissä lainoissa vaaditaan vakuudet. Olemme menettämässä sisäinen pankin hyötyjä, kun sisäinen rahoitus ei enää juurikaan poikkea ulkoisesta.
Lisäksi kaupungilla ei ole samanlaisia resursseja vakuuksien hallintaan kuin pankeilla, ja ulkoista rahoitusta on toistaiseksi ollut kohtuullisesti saatavissa, Mörsky toteaa.
Lahden seudulla lehdistö on aika ajoin arvostellut konsernipankin käyttöä, koska se vääristää kaupungin velkalukuja suhteessa muihin kuntiin ja aiheuttaa imagohaittaa.
–Velkalukujen vertailu ei anna oikeaa kuvaa. Vertailu tulisi pikemminkin tehdä kaupunkien kokonaisvastuiden eli lainojen ja takauksien perusteella.
