THL:n asiantuntija: Potilastietojärjestelmien määrää suurennellaan – perusterveydenhuollossa niitä alle kymmenen

Kuinka potilastiedot saadaan siirtymään ja toimimaan sote-uudistuksen yhteydessä ilman katkoksia. Uhkaako järjestelmiä kaatuminen?

Kehittämispäällikkö Kaisa Mölläri THL:stä sanoo, että julkisuudessa tilanteesta on maalattu liian synkkää kuvaa.

THL:n tehtävä on pitää yllä kansallisia hoitoilmoitusrekisterejä. Valtion hyvinvointialueille maksama rahoitus lasketaan THL:n lukujen perusteella. Kun tulevaa hoidontarvetta arvioidaan, tarvitaan tietoja sairastavuudesta.

Kuntia on arvosteltu potilastyössä diagnoosien kirjaamisten puutteesta. Möllärin mielestä tilannetta on suotta kärjistetty.

– Kunnat kirjaavat avosairaanhoidon diagnoosit yleisesti ottaen hyvin. Koko maassa on vain harvoja pieniä kuntia, joissa kirjaamiskattavuus on alle 30 prosenttia.

Isoissa kunnissa kirjaamiskattavuus on 90 prosentin luokkaa ja esimerkiksi Siun sotessa 98.

Väestöön suhteutettuna Mölläri pitää tilannetta varsin hyvänä.

Puutteita on enemmän etävastaanottojen kirjaamisissa, mutta toiminta on muutoinkin melko uutta.

– Isosta ongelmasta ei toisin sanoen ole kyse, Mölläri huomauttaa.

Hän sanoo, ettei kirjaamisissa ole kyse ylimääräisestä työstä. Kun hoitohenkilöstö käyttää yhtenäistä luokitustietoa, se siirtyy samalla kirjauksella myös kansalliseen Kantaan.

”Uudistus ei kaadu potilastietojärjestelmiin”

Mölläriä on ihmetyttänyt myös julkisuuden keskustelu perusterveydenhuollon lukemattomista potilastietojärjestelmistä ja niiden yhteensovittamisen ongelmista.

Hän on huomannut, että lukuisat kunnat ovat jo järjestäytyneet alueensa muiden kuntien kanssa ja yhdistäneet järjestelmiään.

– Perusterveydenhuollossa on alle kymmenen eri potilastietojärjestelmää. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla käytetään Apottia ja oma yhteinen järjestelmä on koko Kymsotella, Päijät-Sotella ja Keski-Suomella.

Sote-uudistus ei kaadu hänen mukaansa ainakaan potilastietojärjestelmiin.