Osallisuus ja kuntalaisten omatoimisuus nousevat uudessa kunnassa entistä suurempaan arvoon – ”Kunta on yhteisönsä osa, ei sen keskipiste”

Aika, jossa elämme, voi tehdä entistä merkityksellisemmäksi osallisuuden kokemisen ja yhteisöön kuulumisen kokemuksen, arvioi kehittämispäällikkö Jarkko Majava Kuntaliiton Strategiayksiköstä.

Kunnan rooli muuttuu merkittävästi sote-uudistuksen myötä, ja yksi odotuksista on, että kunnan rooli osallistavana yhteisönä vahvistuu. Ylipäätään nykymaailma yllättävine käänteineen voi lisätä osallisuuden tarvetta ja vetovoimaa.

– Ehkä tämä edustuksellinen demokratiajärjestelmä tietyllä tavalla kaipaa rinnalleen uudenlaisia osallisuuden muotoja ja kokemusta siitä, että on mahdollisuus vaikuttaa oman elinpiirin asioihin tai yhteiskunnallisiin asioihin muutenkin kuin vain puolueiden kautta.

Periaatteessa jokaisen kunnan intresseissä on aktiivisen paikallisyhteisön ja aktiivisen osallisuuden luominen.

Uudessa kunnassa tähtäin on kuntalaisten omaehtoisen osaamisen tuomisessa vahvemmin mukaan toimintaan. Toimivan osallistajan sijaan kunta voisikin olla puitteiden luoja osallistumiselle. Tai vähintään olla sellainen toimija, joka ei ainakaan hidasta tai estä paikallisyhteisöä tarttumasta asioihin ja tekemään asioita yhdessä, Jarkko Majava sanoo.

-Kunnan rooli voi olla sekin, että se ei erillisillä, raskailla lupaprosesseilla ainakaan luo esteitä asukkaidensa toiminnalle.

”Eroon varmistelevasta mentaliteetista”

Tietynlainen jähmeys ja organisaatiojohtoisuuteen ripustautuminen ovat olleet myös osallistamisen riippakivinä, sanoo Pirkanmaan hyvinvointialueen valmistelukokonaisuuden johtaja Riku Siren.

Siren on työskennellyt niin kuntasektorilla kuin yrittäjänä. Hän näkee kunnan suurimpana esteenä osallistajaksi heittäytymiselle kunnan oman varovaisuuden.

-Kunta on monesti itse itsensä este. Pitäisi päästä eroon varmistelevasta mentaliteetista, siitä että ei uskalleta, kun pitää kysyä lupaa jostain korkeammalta. Pitää luottaa ihmisiin. Suurimmaksi osaksi asiat menevät aika hyvin, Siren muistuttaa – ja toteaa myös, että kunnissa ollaan menossa parempaan myös osallistamisen kulttuurissa.

Pari vuotta sitten Siren johti tiimiä, joka voitti Kuntaliiton järjestämän Klash-kuntakisan. Voittajatyössä, kuntalaisia ja kuntalaisten tarpeita yhdistävässä sovellusideassa pohdittiin kapeikkoja ja pullonkauloja, joita kunnan toiminnan avaamisessa.

-Kunnat ovat perinteisesti ratkoneet ongelmiaan vain ostamalla jonkun järjestelmän ja odottaneet, että järjestelmä ratkaisee asian. Me koetimme välttää sitä.

Työssä esiin nousi lähinnä normaaleja kuntaorganisaation jäykkyyksiä erityisesti asiakas- ja asukasrajapinnassa.

-Rajapintaa pitäisi vastuuttaa enemmän – tämä oli yleinen huomio.

Asukkaat toimijoiksi

Rajapinnan sujuvoittamista edesauttaa osaltaan Klashin synnyttämä Kuntamatch-verkkosivu, joka on lanseerausta vaille valmis. Periaatteessa se on minkä tahansa kunnan käyttöön otettavissa.

Alusta mahdollistaa kuntalaisten omien ideoiden toteuttamisen yhdessä muiden kuntalaisten kanssa. Kunnan rooli on purkaa asukkaiden omaehtoisen toiminnan hallinnollisia esteistä ja toimia mahdollistajan roolissa.

Kun lanseeraus on tehty ja asukkaita tullut Kuntamatchin käyttäjäksi, ihannetapauksessa kunta jättäytyy sivuun ja kuntalaiset toimivat.

– Kunnan rooli ei saisi olla liian iso kuntalaisten omaehtoisessa toiminnassa. Kunta on yhteisönsä osa, ei sen keskipiste, Riku Siren määrittelee.

Kunta tai ylipäätään mikään julkisorganisaatio ei Sirenin mielestä voi kestävästi toimia yksisuuntaisena ylhäältä alas, viranomaisen palvelukoneena. Organisaation pitää olla avoin, läpinäkyvä, mahdollistava.

 – Organisaatiot eivät ole itse tarkoituksia vaan kansalaisia varten. Kunnan pitää hyväksyä, että sen rajapinnassa kansalaiset tekee omatoimisesti juttuja, joissa kunta voi olla mahdollistaja tai vain päältäkatsoja.

– Periaatteessa muu ei enää käy pidemmällä tähtäimellä. Tätä yritimme tukea ratkaisulla, Siren viittaa Kuntamatchiin.

Osallistuminen strategioihin

Riku Sirenin kanssa samassa Desperado Designsin tiimissä Klashiin osallistunut Huittisten kaupungin hallintojohtaja Sami Ylipihlaja muistuttaa kuntalaisten omaehtoisen toiminnan huomioimisen tärkeydestä, kun viime kesänä valitut uudet valtuustot ovat uusimassa tai ainakin päivittämässä kuntiensa strategioita.

– Kuntastrategia on jykevin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja, joka tulee ohjaamaan pitkäjänteisen suunnittelun ohella vuoden 2023 talousarvion valmistelua. Momentum uuden kunnan roolin huomioimiseen strategiatyössä on siis juuri nyt.

– Lisämotivaatiota kuntalaisten omaehtoisen toiminnan tukemiselle ja mahdollistamiselle antavat myös sen epäsuorat talousvaikutukset. Jos kuntalaiset touhuavat itse oman hyvinvointinsa tai ympäristönsä viihtyisyyden eteen, kaikki tämä palvelutarve on pois kunnan harteilta. Ja silloin molemmat osapuolet saavat tästä konkreettista hyötyä eli ollaan tavoiteltavassa win-win tilanteessa, Ylipihlaja sanoo.

”Kunta myös luopuu jostain”

Jarkko Majava on ollut Kuntamatchin suunnittelussa mukana Kuntaliiton edustajana. Hän muistuttaa, että pelkät alustat eivät ratkaise, vaan kunnalla on oltava halua kehittyä ja miettiä omaa rooliansa.

-Kunta myös luopuu jostain. Se mahdollistaa alustan kautta ihmisten kohtaamisen, mutta se luopuu ajatuksesta, että kunnan pitäisi aina olla se, joka asiat tekee ja mahdollistaa.

Käytännössä tekemällä näin kunta antaa myönnytyksen, että kuntalaiset voivat toimia itsekin. Jos kuntalainen havaitsee puiston olevan roskainen, hän voikin kunnan vastuuhenkilön tavoittelemisen sijaan laittaa alustalle ehdotuksen, että kokoonnutaan porukalla laittamaan paikat kuntoon.

-Kunta voi olla mukana tai olla olematta, mutta ajatus on, että kunta ei olisi aina se, jota peräänkuulutetaan tekemään asioita, Jarkko Majava sanoo.