Tutkimus: Mielenterveyspalveluiden käytössä hätkähdyttävä muutos – "Asia, jota ei voi sivuuttaa"
Jo ennen sotauutisvirran kiihtymistä suomalaisnuorilla saattoi olla vaikeaa. Lapsilla ja nuorilla voi olla koronaan liittyvää pelokkuutta, lastenpsykiatrian apulaisprofessori David Gyllenberg arvioi. (Kuvituskuva: Jouni Lampinen)
Tuore tutkimus kertoo, että lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen käyttö väheni 28 prosentilla koronapandemian alussa.
Tämä tiistaina julkaistu tieto selvisi Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttamasta laajasta kansainvälisestä kirjallisuuskatsauksesta.
Lisäksi Turun yliopiston tiedotteessa kerrotaan, että merkittävin muutos tapahtui kiireellisissä päivystyskäynneissä, jotka vähenivät keskimäärin 40 prosenttia.
Psyykkinen oireilu voimistui
Kirjallisuuskatsaus sisälsi vertaisarvioitua tietoa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen käytöstä 19 eri maassa tammikuun 2020 ja maaliskuun 2021 välisenä aikana.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Turun yliopiston lastenpsykiatrian apulaisprofessori David Gyllenberg vastaa, että Suomi ei ollut katsauksessa mukana.
Kirjallisuuskatsausta tehtäessä ei ollut vielä käytössä Suomea koskevia tieteellisiä artikkeleita. Joka tapauksessa nyt julkaistu tutkimus antaa viitteitä siihenkin, että kyseessä on hyvin monessa länsimaassa toteutunut ilmiö, Gyllenberg jatkaa.
– Hoidon viivästyminen tai kokonaan hoitamatta jääneet mielenterveysongelmat ovat merkittävä kansanterveydellinen asia, jota ei voi sivuuttaa.
– Muut tuoreet tutkimukset osoittavat lasten ja nuorten psyykkisen oireilun voimistuneen pandemian aikana. Näin laaja palvelujen käytön lasku herättää kysymyksen siitä, minkälaisia vaikutuksia hoidon viivästymisellä on ollut ongelmien kehittymiseen, Gyllenberg sanoo.
Kuntien kannattaa varautua vastaavaan
Gyllenberg painottaa, että Suomea koskevaa tietoa koronapandemian vaikutuksista lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden käyttöön saadaan aikanaan lisää.
Jo saadut tulokset osoittavat, että pandemian alkuvaiheessa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen käyttö muuttui merkittävästi eri puolilla maailmaa, apulaisprofessori vahvistaa.
Esimerkiksi kunnissa kannattaa muistella, mikä oli tilanne koronapandemian alkaessa, Gyllenberg arvioi.
– Kevät 2020 oli poikkeuksellista aikaa koko maailmassa.
Onko tästä ajasta mahdollista oppia jotain, David Gyllenberg?
– On olemassa riski, että kehittyy uusi pandemia. Mielenterveyspalveluiden käyttö voi muuttua nopeasti.
On hyvä olla suunnitella, miten tällaiseen tilanteeseen voisi valmistautua.
Näitä asioita kannattaa kysyä lapsilta
Sitäkin on Gyllenbergin mukaan kunnissa hyvä miettiä, että mikä vaikutus koronapandemian aikana vähentyneellä palvelun käytöllä on ollut yksilöihin ja heidän mahdollisiin sairauksiinsa.
– Lapsilla ja nuorilla voi olla koronaan liittyvää pelokkuutta. Voi olla hyvä kysyä lapsilta ja nuorilta, että onko heidän läheisilleen tapahtunut jotain. Moni asia vaikuttaa mielenterveyteen ja mielenterveyspalveluiden käyttöön.
– Suomessakin täytyy toki miettiä koko ajan, miten lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita kannattaa järjestää ja mihin kannattaa panostaa, Gyllenberg painottaa.
Kuntapäättäjien on hyvä pitää mielessä, että lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden käytössä oli maailmanlaajuinen muutos koronapandemian alussa, apulaisprofessori jatkaa.
– Nämä asiat ovat olennaisia niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossakin.
– On tärkeää tutkia, missä määrin hoitovelkaa on kertynyt.
Ja kaiken kukkuraksi tuhovoimat ovat valloillaan
Mikä onkaan lasten ja nuorten tilanne nyt, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja nämä sotatapahtumat ovat jatkuvasti pinnalla myös Suomessa?
– Sota Euroopassa ahdistaa ja herättää monissa meissä kielteisiä tunteita. Miten se vaikuttaa sitten palveluiden käyttöön? Siihen kysymykseen saadaan sitten myöhemmin vastauksia, kun tilanteet kehittyvät ja tätä aikaa tutkitaan tarkemmin.
Edellä mainittu kirjallisuuskatsaus, tutkimus, julkaistiin Child and Adolescent Psychiatry & Mental Health –tiedelehdessä.
Tutkimus toteutettiin Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen ja tutkimuksen lippulaivan Investin sekä THL:n, Hyksin, Tyksin, Lontoon King’s Collegen, Universiti Teknologi Malaysian ja Tampereen yliopiston yhteistyönä.
Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia ja Juho Vainion säätiö.
