Eurooppaan samaistuminen nousussa
Kuntalaiskyselyyn vastanneista 45 prosenttia ilmoitti samaistuvansa paljon Eurooppaan ja 32 prosenttia Euroopan unioniin. Pohjoismaihin paljon samaistuvia oli lähes 60 prosenttia vastanneista. Kuva: Pixabay
Suomalaiset samaistuvat entistä vahvemmin Eurooppaan ja Euroopan unioniin, käy ilmi Kuntaliiton viimeisimmästä, keväällä 2020 toteuttamasta kuntalaiskyselystä.
Eurooppaan samaistuminen on noussut kymmenellä prosenttiyksiköllä ja Euroopan unioniin samaistuminen 15 prosenttiyksiköllä vuodesta 1996.
—Yleisesti voisi sanoa, että kuntalaiset samaistuvat Eurooppaan pikemmin paljon kuin vähän. Melko tai erittäin paljon samaistuvia on 45 prosenttia vastanneista, sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Suomalaisten Eurooppaa kohtaan tuntema yhteenkuuluvaisuus on selvästi vahvempaa kuin Euroopan unioniin. Lisäksi EU jakaa selvästi mielipiteitä. Unioniin paljon samaistuvia on noin kolmannes ja vähän samaistuvia lähes 40 prosenttia.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Samaistuminen suurinta isoissa kaupungeissa
Eurooppaan ja Euroopan unioniin samaistuminen on suurinta yli 100 000 asukkaan kaupungeissa ja vähäisintä alle 5 000 asukkaan kunnissa.
—Kunnille EU on merkittävä areena, sillä selvitysten mukaan jopa 60 prosenttia kuntien päätöksistä ja tehtävistä liittyy Euroopan unioniin, Pekola-Sjöblom muistuttaa.
Eniten Eurooppaan ja EU:hun samaistuvat yliopistotutkinnon suorittaneet, opiskelijat, johtavassa asemassa olevat, 18-29 –vuotiaat ja vähintään 70-vuotiaat.
Naisten samaistuminen on yleisempää kuin miesten. Myös asuinpaikalla on merkitystä. Haja-asutusalueilla asuvat samaistuvat Eurooppaan ja EU:hun muita vähemmän.
Suomi pääasiallinen samaistumisen kohde
Kuntalaiskyselyyn vastanneista jopa 86 prosenttia ilmoitti samaistuvansa Suomeen melko tai erittäin paljon.
Yli puolet vastanneista samaistui paljon myös Pohjoismaihin, kotikuntaan ja omaan maakuntaan. Vähän vajaa puolet heistä samaistui kuntaa pienempiin alueisiin, kuten kaupunginosaan tai kylään.
Kyselyyn vastasi lähes 11 000 kuntalaista 43 kunnasta eri puolilta Suomea. Se toteutettiin osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa.
