Tutkimus: Mielenterveyspalvelut tuntuvat riittämättömiltä kouluissa – "Moni lapsi ja nuori kokee toistuvia arviointijaksoja"

Väitöskirjatutkija Tiina Putkurin tutkimusartikkelista selviää, että mielenterveyspalvelut koetaan kouluissa riittämättöminä ja vaikeasti saavutettavina. Kunnat järjestävät eri tavoin mielenterveyspalveluita koululaisille.

– Joissain kunnissa voi olla psykiatrisia sairaanhoitajia eri kouluissa, tai sitten voi olla arkisemman tuen tarjoajia, kuten kouluvalmentajia.

Putkurin keräämästä haastatteluaineistosta selviää, että nuorten palveluihin kaivataan yhtenäisyyttä.

– Sitä toi useampikin haastateltava esiin, että eri ammattilaisten ja yksikköjen välille toivotaan sujuvaa yhteistyötä. Tämä toive voi olla seurausta siitä, että nykyisellään moni lapsi ja nuori kokee toistuvia arviointijaksoja palvelusta toiseen siirryttäessä.

– Asiakas lähetetään herkästi uudelle taholle sen sijaan, että tehtäisiin aitoa yhteistyötä. On koettu, että tarvittaisiin enemmän yhdessä tekemistä ja palveluiden porrastamista kuntatasolla.

Tarkastuksia on jäänyt tekemättä

Tiina Putkurin tutkimuksessa kokemus resurssien puutteesta nousi vahvasti esille koskien koululaisten mielenterveyspalveluita. Koronakriisi on vaikuttanut tilanteeseen.

– Resurssit ovat olleet tiukat jo ennen koronaa. Korona-aikana työntekijöitä on siirretty eri tehtäviin, esimerkiksi tartunnanjäljitykseen. Tämä on voinut näkyä esimerkiksi siten, että kouluterveydenhoitajan tarkastuksia on jäänyt tekemättä.

Tilanne on eri aikaväleilläkin tarkasteltuna kiristynyt kunnissa. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Vuonna 2020 erikoissairaanhoitotasoisessa nuorisopsykiatrian avohoidossa kävi 25 957 nuorta, mikä on yli 70 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010.

THL:n keräämistä tiedoista selviää myös, että kehitys on ollut epäsuotuisaa viime vuosienkin aikana. Kouluterveyskyselyyn osallistuneista (8. ja 9. luokkien) tytöistä noin 30 prosenttia ja pojista noin 8 prosenttia raportoi kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta keväällä 2021. Sekä yläkoulun että toisen asteen opiskelijoiden keskuudessa ahdistuneisuus oli lisääntynyt vuoden 2019 mittauksesta kaikilla kouluasteilla, sekä pojilla että tytöillä. Tytöillä nousu oli voimakkaampaa kuin pojilla.

Lainsäädäntöön kohdistuu muutostarpeita

Tiina Putkuri haastatteli tutkimuksessaan muun muassa mielenterveyden ja kouluterveydenhuollon esihenkilöitä, lehtoreita, tutkijoita ja kansallisia asiantuntijoita. Lisäksi nuorten ja vanhempien näkökulmaa haastatteluissa toivat esille kolmen eri järjestön edustajat.

Turun yliopisto tiedotti kuluvalla viikolla Putkurin tutkimustuloksista, joiden perusteella muutoksia tarvitaan kunnissa ja laajemmaltikin.

– Tulosten perusteella muutoksia palveluiden parantamiseksi tarvitaan niin yksikön, organisaation kuin koko yhteiskunnankin tasolla, Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella toimiva Putkuri kertoi tiedotteessa.

– Yksikkötasoisista muutostarpeista mainittiin esimerkiksi digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja yhteiskunnallisista muutostarpeista lainsäädännölliset muutokset.

Valintoja edessä

Tutkimuksessa selvitettiin palveluiden tilaa ja kuvattiin neljä tulevaisuuden visiota, joissa painotetaan joko ennaltaehkäisevää tai sairauslähtöistä hoitoa.

Tulevaisuuden visiot rakentuivat haastateltavien tulevaisuuteen suuntautuvista käsityksistä koskien mielenterveyshoidon tarjoajaa perusterveydenhuollossa, kouluterveydenhuollon tehtävää ja fokusta sekä palveluiden järjestämisessä huomioitavia tärkeimpiä arvoja, tiedotteessa kerrotaan.

– Erityisesti kouluterveydenhuollon tehtävä tulevaisuudessa nähtiin osallistujien keskuudessa jopa päinvastaisilla tavoilla. Osa haastateltavista toi esiin, että kouluterveydenhuollon tehtävänä on kaikille oppilaille ja perheille suunnattu kattava terveyden edistäminen, osa puolestaan näki tarkoitukseksi mielenterveyshäiriöiden hoidon.

Ensimmäisessä visiossa mielenterveyden hoito haluttiin rajata koulun ulkopuolelle ja koulun säilyttäminen medikalisoimattomana ympäristönä nähtiin tärkeäksi. Medikalisaatio tarkoittaa lääketieteellistymistä, yhteiskunnallista ilmiötä, jossa uusia ja aikaisemmin lääketieteeseen liittymättömiä asioita aletaan määritellä lääketieteellisesti ja niistä puhutaan terveyteen ja sairauteen liittyvillä käsitteillä.

Toisessa visiossa kouluihin haluttiin tuoda psykiatrisia sairaanhoitajia tarjoamaan hoitoa mielenterveyden ongelmiin, ja varmistaa samalla terveydenhoitajaresurssien riittäminen muihin tehtäviin.

– Kolmannessa visiossa nykyisen opiskeluhuollon toimijoista rakennettaisiin yhtenäinen tiimi, joka toteuttaisi niin terveyden edistämistä, ongelmien ennaltaehkäisyä kuin hoitoakin. Tähän visioon liittyen ratkaistavaksi jäisi se, tarjotaanko hoitoa myös somaattisiin vaivoihin vai pelkästään mielenterveysongelmiin, Putkuri kertoo.

Lopuksi yliopiston tiedotteessa käydään läpi neljäs visio, jossa toimijat keskittyisivät vahvasti mielenterveysongelmien hoitoon, hyödyntäen esimerkiksi lyhytpsykoterapeuttisia menetelmiä.

– Tulevaisuuden mielenterveyspalveluita suunniteltaessa keskeiseksi kysymykseksi nousee valinta terveyslähtöisen ja sairauslähtöisen painotuksen välillä.

Riskiryhmään kuuluville huomiota

Kansallisen mielenterveysstrategian mukainen painotus mielenterveyden edistämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn olisi Putkurin mukaan muistettava myös kouluympäristössä järjestettäviä palveluita suunniteltaessa.

– Säännölliset ja kattavat terveystarkastukset tarjoavat erinomaisen rakenteen suunnitelmallisen, tavoitteellisen ja näyttöön perustuvan mielenterveyden edistämisen toteuttamiseen kouluterveydenhuollossa, Putkuri huomauttaa tiedotteessa.

– Lisäksi niiden avulla voidaan huomata mielenterveysongelmien riskiryhmiin kuuluvat tai jo oireilevat aikaisessa vaiheessa ja tarjota heille tukea. Varsinainen mielenterveysongelmien hoito tulisi järjestää siten, ettei se vaaranna terveyden edistämistä ja ongelmien ennaltaehkäisyä.