Kunnissa on jo kääritty hihat ylös, jotta uudet yhteistyökuviot olisivat selkeitä ja toimivia – Yhteisistä tavoitteistakin on sovittava

Kuntaliiton sote-uudistuksen erityisasiantuntija Karri Vainio kertoo, että sote-palveluiden vastuiden siirtyminen vuodenvaihteessa on merkittävä taitekohta. Kuntien ja hyvinvointialueiden toiminnallisten yhteyksien on oltava sovittuina turvallisen siirtymän varmistamiseksi.

Uudistuvassa kokonaisuudessa on muitakin osapuolia, esimerkiksi järjestökenttä. Silti juuri kuntien ja hyvinvointialueiden välisen yhteistyön rakenteiden, työnjaon ja toimintamallien sopiminen on kaikista kriittisintä, Vainio jatkaa.

– Yhteistyötarpeet ovat tosi laaja-alaisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä lähtien, lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kautta päätyen työllisyyden hoitoon ja poikkeusolojen varautumisjärjestelyihin.

Laaja työmaa haltuun rakenteilla

Yhteisten asukkaiden palveluille ja palveluiden johtamiselle on luotava rakenteet, jotka mahdollistavat sujuvan yhteistyön.

Se miten pitkälle yhteistyössä on päästy, vaihtelee eri puolilla Suomea. Edelleen ilmassa on myös paljon konkreettisia työnjakoon liittyviä kysymyksiä, Vainio huomauttaa.

– Uudistuksen aikataulu on kireä, ja siksi on tärkeää, että myös yhdyspintayhteistyössä edetään suunnitelmallisesti ja vaiheistetusti, Vainio näkee.

– On myös hyvä tunnistaa ja varmistaa, että ei pureta toimivia yhteistyömalleja, jotka ovat nykyisessä kuntajärjestelmässä, esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Tavoitteet on hyvä saada paperille

Keski-Suomen hyvinvointialueella on valmisteltu hyvinvointialueen ja kuntien strateginen yhteistyösopimus, joka on parhaillaan kuntien arvioitavana.

Karri Vainio kertoo, että Keski-Suomen malli on hyvä ja vastaavaa strategiset tavoitteet ja yhteistyön pelisäännöt kokoavaa sopimista suositellaan myös muille alueille.

– Tässä strategisen tason sopimisessa ei ole yhtä oikeaa tapaa. Tärkeätä on saada koottua kuntien ja hyvinvointialueiden keskeiset päättäjät ja vastuuhenkilöt yhteisiin valmistelupöytiin.

– Kuntien ja alueiden lähtötilanteet ovat erilaisia ja myös valmiudet yhteistyöstä sopimiseen voivat poiketa. Joillain alueilla voi riittää, että ensivaiheessa sovitaan vain yhteistyön yleisistä pelisäännöistä, periaatteista ja rakenteista. Suositeltavaa on, että pyritään jo ensivaiheessa tunnistamaan ja kiinnittämään sopimukseen myös yhteisestä tilannekuvasta nousevia tavoitteita ja myös se, miten tavoitteiden toteuttamista mitataan.

Suosituksia ja ohjeita tarjolla

Käytännön kysymyksistä sopimista on paljon yhdyspintatehtävien suhteen. Se ei riitä.

– Yhteistyön johtaminen kokonaisuutena mahdollistuu vain, mikäli yhteiset tavoitteet ja yhteistyön pelisäännöt voidaan kiinnittää myös strategisella tasolla, Karri Vainio arvioi. 

Kuntaliitto on julkaissut vuoden aikana yhteistyön johtamisjärjestelmän suunnittelua tukevia suosituksia ja ohjeita.

– Parhaillaan olemme julkaisemassa myös strategisen yhteistyösopimuksen mallipohjaa alueille, jotka eivät ole prosessissa vielä niin pitkällä.

– Vaikka lainsäädännössä on paljon kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä koskevia velvoitteita, jäävät yhteistyön käytännön toteuttamistavat alueiden ja kuntien välillä sovittaviksi, hän lisää.

Tietopohjalle ja tilannekuvalle on tarvetta

Yhdyspintavalmistelutyö on nyt ajankohtaista.

– Kun kartoitimme tilannetta elokuussa, positiivista oli se, miten yhteistyö oli saatu käyntiin kaikilla alueilla.

Kuntaliitto teki elokuun lopussa kunnille kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintavalmistelun tilannetta kartoittavan tilannekuvakyselyn. Sen mukaan selvä enemmistö eli lähes kaksi kolmasosaa kunnista ja niiden toimialoista on mukana kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyöhön liittyvässä yhdyspintavalmistelussa.

Alueiden ja kuntaryhmien väliset erot ovat kuitenkin suuria. Myös vastaajan asema heijastuu tuloksiin. Yleisintä mukana olo on Länsi-Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä sekä yli 100 000 asukkaan kaupungeissa.

Yhdyspintavalmistelussa on vastanneiden mukaan vielä paljon kehitettävää. Erityisesti yhteistyön suunnitelmallisuutta sekä yhteisen tietopohjan ja tilannekuvan hyödyntämistä kaivattiin kyselyhetkellä merkittävästi enemmän.

Lisäksi Kuntaliiton kyselyn tuloksia koskevassa tiedotteessa kerrotaan, että parhaiten nämä, ja muut yhteistyön perusedellytykset toteutuivat Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Yhteistyön perusedellytyksiin on tässä yhteydessä lueteltu avoimuus, vuorovaikutteisuus, säännölliset tapaamiset ja selkeästi määritellyt vastuuhenkilöt.

– Koska kokonaisuus on hyvin laaja, tuloksia ei voida pitää erityisen yllättävinä. Yhdyspintoihin liittyvä valmistelu on vasta käynnistynyt tai käynnistymässä useilla alueilla.

Esimerkiksi vastuuhenkilövalintojen aikataulut ovat voineet vaikuttaa valmistelutyön aikatauluun.

– Myös kuntien rajalliset mahdollisuudet yhdyspintavalmistelun resursointiin nousivat kyselyssä esiin.

Työnjaon selkeytymistä toivotaan

Kuntaliiton tekemä tilannekuvakysely oli suunnattu kuntien ja kuntayhtymien johtaville viranhaltijoille, toimialajohtajille sekä hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajistoille.

Kyselyyn vastasi kaikkiaan 686 kuntien ja kuntayhtymien eri toimialoja edustavaa henkilöä.

Vastausten perusteella työnjakoa monissa yhdyspintaosa-alueissa ei koeta vielä riittävän selkeänä. Työnjaon epäselvyyksiä nähtiin erityisesti kotoutumisen edistämisessä, asumiseen liittyvissä kysymyksissä ja työllisyyden hoidossa.

Työnjako nähtiin selkeimmäksi sivistys- ja sote-palveluiden välisessä yhteistyössä sekä ympäristöterveydenhuollossa.

– Työnjaon epäselvyyksiin vaikuttavat erityisesti työllisyyden hoitoa ja kotoutumisen edistämistä koskevan lainsäädännön keskeneräisyys. Työnjaossa koettujen epäselvyyksien ratkominen edellyttääkin kuntien ja alueiden yhteistyön ohella myös kansallisia toimenpiteitä, Vainio jatkaa.

Kyselyn tuloksia on tarkoitus hyödyntää myös yhdyspintoja koskevan kansallisen tuen suunnittelussa.

Uusilla tavoilla rajapinnat yhdyspinnoiksi

Yhteisellä tilannekuvalla ja sovituilla käytännöillä on suuri merkitys yhteistyön onnistumiselle työllisyyspalveluita tarvitsevan asiakkaan kannalta. Näin kertoo Tarleena Rantanen, joka on palvelupäällikkönä työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa Kanta-Hämeen TYPissä.

– Työllisyyden ja TYP-työn osalta verkostoyhteistyö ei voi olla satunnaista tai sattumanvaraista, kun toimitaan tavoitteellisesti.

– Tarvitaan systemaattiset toimintatavat, jotka mukautuvat asiakkaan yksilöllisiin tilanteisiin.

Asiakaslähtöisessä toimintatavassa lähtökohtina ovat asiakkaan tavoitteet ja palvelutarpeet, jotka ohjaavat verkoston yhdessä tekemistä ja sitä kautta yhdessä onnistumista, Rantanen huomauttaa.

– Yhdyspintavalmistelu ja -ajattelu ovat näkyneet omassa työssäni verkostotyönä ja yhteisenä monialaisena kehittämisenä.

– On pyritty varmistamaan yhteisten asiakkaiden palveluiden ja palveluprosessien jatkuminen muutoksessa. Yhdessä olemme etsineet uusia ja innovatiivisia tapoja ratkaista haasteita ja muuntaa rajapinnat yhdyspinnoiksi.

Vuoropuhelun on oltava riittävän tasokasta

Kuopion työllisyyspalveluiden työllisyyspäällikkö Salla Rönkkö kertoo Kuopion seudun kuntakokeilussa olevista kohderyhmistä. Näihin ryhmin kuuluvat työttömät työnhakijat, työllistettynä olevat ja työllistymistä edistävissä palveluissa olevat, joilla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan.

Kokeiluun kuuluvat myös kaikki alle 30-vuotiaat riippumatta siitä, saavatko he työmarkkinatukea, työttömyyspäivärahan peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa. Kohderyhmiin kuuluvat myös kaikki vieraskieliset ja maahanmuuttajat iästä ja työttömyyteensä liittyvästä etuudesta riippumatta.

– Kuopion kuntakokeilussa on tehty valtavasti töitä kokeilun aikana asiakkaiden, kumppanuusverkostoyhteistyön ja kahden eri organisaation yhteen sovittamisessa.

– Olemme luoneet toimintamalleja ja asiakasprosesseja tukemaan entistä vahvemmin monikanavaisempaa asiakaspalvelua.

Paljon on ollut muutoksia, Rönkkö myöntää.

– Kuten valtakunnallinen uusi asiakaspalvelumalli, joka on vaatinut henkilöstöltämme paljon uuden oppimista, mutta samalla muutoksilla pyritään nopeasti vastaamaan asiakkaidemme palvelutarpeisiin.

– Tulokset eivät näy heti, mutta suunta ja tuleviin muutoksiin valmistautuminen vahvistuu yhdessä tekemisen kautta. Kuntakokeilussa olennaista on hyödyntää nyt ja jatkossa laajasti eri yhteistyötahoja asiakkaidemme hyödyksi.

Vastuut ovat olleet selkeitä, Rönkkö lisää. 

– Arjessa hyödynnämme valtion ja kunnan asiantuntijuutta sekä avointa vuoropuhelua. Olemme toteuttaneet muun muassa verkostotoimijoille erilaisia työpajoja tukemaan tulevan rakennemuutoksen yhteistä ymmärrystä.

Erityisen tärkeää on tiivis ja avoin vuoropuhelu, joka mahdollistetaan muiden muassa säännöllisten ohjaus- ja koordinaatioryhmien sekä työpajojen kokoontumisilla, Rönkkö kertoo. 

– Kuopion kuntakokeilulle, TE-palveluille ja ELY-keskukselle on tärkeää, että arjen asiakastyössä ja palveluiden suunnitteluissa hyödynnetään laajasti kaikkien asiantuntijuutta. Tämä vuoropuhelu on hyvin tunnistettu ja turvattu.