Kuntaliiton Punakallio: Päättäjien kannattaa suunnata katseet vuoteen 2024 ja siitä eteenpäin

Kuntatalouden kehitysarvio on lähivuosien osalta positiivinen. Verotulot ovat vahvistuneet odotettua voimakkaammin, ja vuotta 2023 vahvistaa lisäksi noin 1,2 miljardin euron verohäntä. Se syntyy, kun osa aiempien vuosien kunnallis- ja yhteisöverotuloista tilittyy vuodelle 2023 vanhojen veroprosenttien ja jako-osuuksien mukaan.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio toteaa kuitenkin tuoreessa blogikirjoituksessaan, että suuret kuntatalouden muutokset ja kertaluonteiset tekijät eivät saa peittää alleen kuntatalouden ja julkisen talouden todellista tilaa.

– Suomen julkinen talous rakentuu loppujen lopuksi vaimeasti kehittyvälle talouskasvulle, ikääntyvälle väestölle ja laskevalle osaamistasolle. Se näyttäytyy myös kuntataloudessa kuluvaa vuotta huomattavasti matalampana verokehityksenä sekä muita sektoreita korkeampina kustannuksina, Punakallio kirjoittaa.

Punakallion mielestä päättäjien kannattaakin suunnata katseet vuoteen 2024 ja siitä eteenpäin, jotta kuntatalouden todellisen tilan näkee tarkemmin. Tuolloin kertaluonteiset ovat väistyneet.

– Tosin sinnekin on odotettavissa jälleen talousennustetta heilauttavia uudistuksia, kun kuntien järjestämisvastuuta TE-palveluissa vahvistetaan. Elämme todellisia kuntatalouden ruuhkavuosia.

Punakallion mukaan tulevien vuosien talousnäkymiin sisältyy poikkeuksellisen suuria riskejä. Kunta-alalle sovitun virka- ja työehtosopimuksen kustannusvaikutukset alkavat näkyä, ja kastannuspaineita aiheuttavat myös hintojen nousu sekä siihen liittyvä korkotason nousu.

Suuri sote-siirtymä puolittaa kuntatalouden, ja kuntien juoksevat menot ja tulot pienentyvät rajusti vuonna 2023.

– Kuntatalouden vuosikate tai tilikauden tulos pysyvät painelaskelmatyyppisessä tarkastelussa kuitenkin varsin muuttumattomana, Punakallio toteaa.

Punakallion blogikirjoitus

Punakallion esitys kuntatalouden kehitysarviosta Kuntaliiton Taloustorstaissa