Valtion Työkanava-yhtiö hämmentää edelleen: Tukkeutuuko yhtiö jo alussa, miten käy kolmannen sektorin?
Kolmas sektori on työllistänyt vaikeasti työttömiä muun muassa ruoka-avun jakeluun. Kuva: Ville Miettinen
Kuntakokeilulain muutokset ovat parhaillaan lausuntokierroksella. Esitysluonnoksessa on mukana myös valtion Työkanava Oy:n toimintaa selkeyttävä muutos. Sen perusteella kuntakokeilun kunnalla olisi oikeus päättää, ketkä hakijoista täyttävät edellytykset Työkanava-yhtiön työllistettäviksi.
Aiemmassa versiossa kuntakokeilukunnan olisi pitänyt siirtää Työkanava Oy työllistämistä tarvitsevat työnhakijat ensin takaisin oman alueensa TE-toimistoon, joka puolestaan arvioisi henkilön soveltuvuuden Työkanavassa työskentelyyn.
Tampereen työllisyysjohtaja Regina Saari pitää selkeyttävää muutosta hyvänä, mutta Työkanavan toimintaan liittyy hänen mielestään edelleen koko joukko isoja kysymyksiä.
– Meille kentällä on edelleen varsin epäselvää, kuinka ratkaistaan kysymys suuresta määrästä kohderyhmään kuuluvia tarvitsijoita: ketkä heistä ja missä järjestyksessä työllistetään Työkanavaan? Yksikön volyymi valtakunnallisena toimijana on todella pieni, Saari sanoo.
Työkanava on perustettu Ruotsin esimerkin mukaan valtio-omisteisena erityistehtäväyhtiönä, jonka tehtävä on työllistää kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia osatyökykyisiä.
Työkanavan toimitusjohtajana aloitti syyskuun alussa Sari Nikkola, ja yhtiön toiminta käynnistyy vaiheittain loppuvuoden aikana. Tarkoituksena on levittää toimintaa useammalle toimialalle ja alueelle.
Tukkeutuuko yhtiö jo alussa?
Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi ensimmäisten osatyökykyisten työntekijöiden aloittavan Työkanavan palveluksessa loppuvuodesta. Tarkoitus on, että yhtiö työllistää alkuvaiheessa muutaman sata osatyökykyistä vuosittain ja toiminnan vakiinnuttua noin 1 000 osatyökykyistä.
Saari pohtii, millainen läpivetokyky uudelle yhtiölle on tulossa. Häntä huolettaa, tukkeutuuko se heti alkuunsa, sillä kentän tarpeet ovat laajat – pelkästään Tampereella useita satoja vaikeasti työllistettäviä.
– Kaikkein eniten olen huolissani siitä, miten käy erittäin toimiville välityömarkkinoille. Kolmannella sektorilla järjestöissä ja säätiöissä on paikallisia ja valtakunnallisia osaavia toimijoita. Ne työllistävät palkkatuella työsuhteisiin todella hurjan määrän muun muassa osatyökykyisiä työnhakijoita, jotka eivät ylitä kynnystä päästä suoraan avoimille työmarkkinoille.
– Välityömarkkinatoimijat vahvistavat eri tavoin työnhakijoiden osaamista ja muita työllistymisedellytyksiä, jotta työllistyminen avoimille työmarkkinoille helpottuu.
Palkkatukilainsäädäntö muuttuu vuodenvaihteessa ja vaikeuttaa kolmannen sektorin työllistämistoimintaa. Järjestöjen 100 prosentin palkkatuista ollaan leikkaamassa 10 miljoonaa. Näillä palkkatuilla on autettu pitkäaikaistyöttömiä palaamaan työelämään.
Suuria muutoksia tulee myös järjestöjen palkkatuentuen käyttöön, hakujaksoihin sekä valtion työllisyyspoliittisten avustusten myöntämiseen.
Palkkatuella on työllistetty vuodessa noin 20 000 ihmistä.
Odottelua toimettomina?
Saari sanoo, että Työkanava on kiinnostava kokeilu ja että hän suhtautuu siihen tässä vaiheessa avoimin mielin. Mutta selvää on, että sen lisäksi tarvitaan vahvat välityömarkkinat.
Häntä huolettaa lisäksi, jääkö jatkossa iso joukko ihmisiä odottamaan toimettomana Työkanavan toimintaan pääsyä, samalla kun vastaavia palveluja joudutaan ajamaan alas kolmannelta sektorilta.
Ainakaan toistaiseksi Pirkanmaalla ei tiedetä, millaisia tehtäviä Työkanavaan tulee tarjolle ja missä päin Suomea ne ovat.
”Köyhän miehen versio ei toimi”
Myöskään projektikoordinaattori Jari Lindström Kuntaliitosta ei edelleenkään ole vakuuttunut Työkanava-yhtiön toimivuudesta.
Hän kertoo olleensa mukana yhtiön valmistelussa mutta huomanneensa pian vaikutusmahdollisuutensa käytännössä olemattomiksi.
Ongelmia on hänen mukaansa useita. Hän kysyy, kuinka yhtiö aikoo päästä nollatulokseen, joka sille riittäisi – yhtiön ei tarvitse tuottaa voittoa. Samaan aikaan yhtiön tulisi toimia siten, ettei se vääristäisi kilpailua.
Myös Lindström muistuttaa kolmannen sektorin toimijoista, joilla on vankkaa kokemusta vaikeasti työllistyvien työllistämisestä.
Hän kertoo esimerkkinä keskustelleensa kouvolalaisen säätiön kanssa, joka järjestää ja kehittää sosiaalisia työllistämis-, kuntoutus- ja koulutuspalveluja. Säätiön karu ennuste oli, että jos valtion rahoittama yhtiö alkaa tehdä samoja asioita, säätiön on pantava lappu luukulle.
– Olen pohtinut myös, kuinka kauan poliitikoilla riittää kärsivällisyyttä odottaa Työkanavan saavuttavan tavoitteensa ja myöntävän sille vuodesta toiseen 10 miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa.
Lindströmin mielestä summa olisi järkevämpää käyttää olemassa olevan järjestelmän kehittämiseen eikä perustaa uutta organisaatiota.
– Suomelle on ollut tyypillistä tehdä köyhän miehen versio jostakin Tanskan tai Ruotsin mallista, joissa mittaluokka saattaa olla aivan muuta.
Keskustelua myös Ruotsissa
Aiemmalla lausuntokierroksella useissa lausunnoissa kiinnitettiin huomiota siihen, että uutta toimintamallia pyritään istuttamaan olemassa olevien toimintojen keskelle.
Työkanavan suhdetta olemassa oleviin toimijoihin on pidetty epäselvänä.
Mallina käytetyllä Ruotsin Samhall Ab:llä on ikää yli 40 vuotta. Se on maan suurimpia työnantajia ja työllistää yli 25 000 ihmistä.
Sikäläisessä julkisessa keskustelussa on kysytty, työllistääkö Samhall eniten apua tarvitsevia vai niitä, joiden avulla se pärjää kilpailluilla markkinoilla.
Hyvä että näitä kysymyksiä tuodaan ääneen esiin. Olen työskennellyt ko. asiakkaiden kanssa yli 12v. Ensin työpajoilla ja sittemmin TE-toimistossa. En ymmärrä miten Työkanava organisaationa pystyisi työllistämään 0-tuloksella ja kilpailua vaarantamatta valtakunnallisesti henkilöitä joiden kriteeri on että he eivät pysty palkkatuettuna työllistymään avoimille työmarkkinoille. Käytännössä ko. kriteerit täyttävä henkilö tarvitsee jatkuvaa pitkäaikaista työhönvalmennusta sen tarkasti räätälöidyn työn lisäksi. Aikooko Työkanava palkata muutaman sata työvalmentajaa? Kyse on uuden valtakunnallisen suojatyö-vuokrafirman perustamisesta. Sama raha kunnille ja kuntien kautta yrityksiin sijoitettuna hakemuksesta myönnettynä ja selkeästi ohjeistettuna sekä valtion taholta konkrettisesti valvottuna olisi ollut tehokkaampi. Toivoisin että näitä työllisyyden hoidon kehittämisideoita ”koeponnistettaisiin” niillä ruohonjuuritason ammattilaisilla jotka on oikeasti ihmisten kanssa tekemisissä. Ilmeisesti tätä on lobattu vammaisjärjestöjen toimesta tavoitteena.
Tämä suunniteltu järjestelmä on aivan hyödytön, sotkee vaino toimivaa järjestelmää.
Esim. erityisammattikoulujen oheiset omat työllistämispalvelut ovat päässeet hyviin PYSYVIEN työpaikojen järjestämistuloksiin räätälöidyilä koulutuspoluillaan ja kuntien sekä yritysten yhteistyöllä.
Annettaisi tälle työlle lisää rahaa niin saataisi vielä kuntienkin toteuttamat tempputyöllistymiset loppumaan ja ihmisille oikeat ja pysyvät työpaikat. Ihmisten pallottelu pelkkien palkkatukien varassa 6 kk:n pätkissä on saatava loppumaan.
UUSI organisaatio työllistäisi vain omat uudet virkamiehensä, eivät todellakaan asiakkaitaan.
Lisähallintoportaisiin veronmaksajilla ei ole enää varaa todellisen ja tuottavan työvoiman ja työpaikkojen yleisen vähenemisen myötä.
Porvari ei työmiestä pidä, jos se ei sitä tarvitse! Nimenomaan julkiselle puolelle tarvitaan tämä ja nyt kun on nähty että yritykset ovat yhteiskuntamme syöpä, on aika vahvistaa valtion otetta julkisissa ja kaikissa palveluissa! Sähköverkot, varmuusvarastot ja ruuantuotanto, terveyspalvelut, vanhustenhoito, teitten hoito, taksipalvelut…näitä sektoreita on vaikka kuinka paljon!