Korona jätti pitkän jäljen nuorten elämään – Yksinäisyys, osattomuus ja elämän hallinnan puutteet lisääntyivät
Ikäihmisiä suojeltiin, mutta nuorten tilanteeseen korona-aikaan eagoitiin hitaammin. Kuva: Ville Miettinen
Laaja THL:n tutkimusaineisto vahvistaa, että nuoret olivat korona-ajan kärsijöitä. Heidän yksinäisyytensä lisääntyi sekä psyykkinen hyvinvointi ja osallisuus heikentyivät.
Tiedot selviävät Nuorten elinolot -vuosikirjasta 2022, johon on koottu monitieteisesti tutkimustietoa lasten ja nuorten korona-ajan kokemuksista ja vaikutuksista. Selvitys julkaistiin keskiviikkona Joensuussa nuorisotutkimuspäivillä.
Vuosikirjassa tutkijat huomauttavat, kuinka vakavan sairastumisen ja jopa kuoleman uhkaamaa vanhusväestöä priorisoitiin lasten ja nuorten kustannuksella.
– Yhteiskunta onnistui tavoitteessaan suojella ikäihmisiä ja riskiryhmiin kuuluvia, mutta havahtui varsin hitaasti nuorten lisääntyvään pahoinvointiin ja mielen hyvinvoinnin heikkenemiseen, selvityksessä raportoidaan.
Korkeakouluopiskelijat yksinäisimpiä
Yksinäisyyden kokemukset lisääntyivät korona-aikana erityisesti korkeakouluopinnot vasta aloittaneilla. Etäopiskeluna korkeakouluopinnot aloittaneet nuoret jäivät ilman hyvinvoinnin kannalta tärkeitä perinteisiä opiskelijayhteisöjä.
Yksinäisyys oli viisi kertaa yleisempiä korkeakouluopiskelijoilla, jotka kokivat itsensä muutoinkin psyykkisesti kuormittuneeksi. Nuoret naisopiskelijat kokivat yksinäisyyttä miehiä useammin.
Tutkijat peräänkuuluttavat tukipalveluja, opintojen ohjausta, opinnoista pois jääneiden opiskelijoiden aktiivista tavoittelua sekä varhaisia yksinäisyyden ja psyykkisen kuormittuneisuuden vähentämiseksi suunnattuja ohjelmia.
Poikkeusaikoihin olisi hyvä varautua esimerkiksi suunnittelemalla yhdessä opiskelijoiden kanssa erilaisia pienryhmä- ja hybridiopiskelumalleja lähivuorovaikutusta varten.
Osallistuminen ja elämän hallittavuus kärsivät
Korona-aika vähensi myös nuorten osallistumisen, elämän hallittavuuden, merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia.
Osallisuus heikentyi erityisesti nuorilla, jotka kokivat taloudellisen tilanteen tai terveyden erittäin heikoksi sekä sukupuolivähemmistöön kuuluvilla nuorilla.
Osallisuuden kokemus on vahvasti yhteydessä hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Kun osallisuuden kokemus heikkenee, luottamus toisiin ihmisiin ja yhteenkuuluvuus heidän kanssaan vähentyvät. Tuolloin keskitytään vain selviämään nykyhetkestä, ajatukset tulevaisuuden mahdollisuuksista hiipuvat.
– Osallisuus ja resilienssi ovat yhteydessä toisiinsa, mistä syystä osallisuuden kokemuksen ylläpitäminen ja lisääminen on tärkeää. Osallisella ja resilientillä ihmisellä on esimerkiksi kokemus oman elämän tarkoituksesta, ja hänellä on kannattelevia sosiaalisia suhteita, tutkijat kirjoittavat.
Osallisuus ja resilienssi rakentuvat erilaisissa ihmiselämän suhteissa.
Eriarvoistava etäkoulu
Selvityksessä huomautetaan, että etäkoulu eriarvoisti oppilaita ja aiheutti osattomuutta.
Eriarvoistuminen ei kuitenkaan liittynyt ensisijaisesti digitaaliseen teknologiaan vaan siihen, kuinka osa oppijoista suoriutui hyvin itsenäisesti, kun toiset olisivat tarvinneet enemmän kannattelua.
Hybridiopetusta tulisi kuitenkin tutkijoiden mukaan jatkaa, sillä se auttaisi pitkäaikaissairaiden, liikkumisrajoitteisten ja ruuhkavuosiaan elävien opiskelijoiden mahdollisuuksia.
Tunnesyömistä ja alkoholin käyttöä
Korona-aika näkyi myös nuorten selviytymiskyvyn heikkenemisenä, mikä ilmeni vaikeuksina valmistautua erilaisiin siirtymätilanteisiin, kuten siirtymisenä lukio-opinnoista korkeakouluyhteisöön, opinnoista työelämään tai laitosmuotoisesta asumisesta itsenäiseen.
Osa nuorista tunnisti, että esimerkiksi tunnesyöminen ja alkoholi olivat keinoja purkaa pahaa oloa.
Tutkijat pohtivat, että korona on saattanut sysätä haavoittuvaan asemaan nuoria, joita ei välttämättä havaita perinteisillä riskimittareilla.
Nuorten tilannetta pohdittaessa olisi pohdittava myös yhteiskunnan arvoja.
– Kyse on myös yhteiskunnan arvoista, joiden muuttamiseksi ei ensisijaisesti tarvita rahaa vaan sen ymmärryksen lisäämistä, että jokainen yksilö on kohdattava ainutlaatuisena ja arvokkaana yksilönä.
Nuorten elinolot -vuosikirjan on toimittanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) yhteistyössä Nuorisotutkimusseuran sekä valtion nuorisoneuvoston kanssa. Joka toinen vuosi ilmestyvä vuosikirja tuottaa tietoa nuoruuden ikävaiheesta ajankohtaisten ilmiöiden näkökulmasta.