Mitkä ovat kunnallisen itsehallinnon rajat nykyisessä valtionohjauksessa? – "Kunnat haluavat lisää joustavuutta ja lakikokeiluja"
2010-luvulla toteutettujen lakikokeilujen vaikutuksia ei ole koordinoidusti arvioitu sääntelykulttuurin kehittämisen näkökulmasta, tuoreessa raportissa kerrotaan. (Kuva: KHO)
Kuntiin kohdistuvan normiohjauksen uudistamisella on pitkä historia. Kunnissa on edelleen vahvoja näkemyksiä sen puolesta, että sääntelykulttuurin uudistaminen pääsisi uuteen vauhtiin.
Edellä mainittujen huomioiden lisäksi Kuntaliiton julkaisemasta ja tuoreesta tutkimusraportista palautuu mieliin, miten kansallisena tavoitteena oli toteuttaa kustannussäästöjä kuntien normiohjausta vähentämällä 2010-luvulla.
Kuntia koskevan lainsäädännön keventämissuunnitelmat jäivät pitkälti suunnitelmiksi, raportista selviää.
Kuntaliiton tutkimuspäällikön Marianne Pekola-Sjöblomin kanssa raportin kirjoittanut kehittämispäällikkö Sini Sallinen kertoo, että sääntelykulttuurin uudistamisen historialla on ollut erilaisia vaiheita.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Viimeisin voimakas keskusteluvaihe aiheesta lähti liikkeelle 2000-luvun lopulla, kun taloudessa alkoi olla tiukempaa. Sipilän hallituksen aikana käytiin valtion puolella läpi, mitä kuntien tehtäviä ja normeja voitaisiin purkaa, Sallinen sanoo.
Poliittinen keskustelu näistä aiheista kuitenkin tyrehtyi, kun huomio kiinnittyi muihin uudistuksiin, ennen kaikkea sosiaali- ja terveysalan rakenteelliseen uudistukseen.
Kunnat haluavat lisää lakikokeiluja
Norminpurkuselvitysten ja kokeilujen monivaiheinen historia ja nykytila – tutkimusraportissa kerrotaan, että kuntia koskevan yksityiskohtaisen normiohjauksen keventäminen alkoi 1980-luvulla ja jatkui 1990-luvun alussa vapaakuntakokeiluna.
Uudistamisvauhti on hyytynyt matkan varrella.
Vuoden 2015 jälkeen ei ole koottua seurantatietoa kuntien tehtäviä ja velvoitteita koskevan normiohjauksen kehityksestä. 2010-luvulla toteutettujen lakikokeilujen vaikutuksia ei ole koordinoidusti arvioitu sääntelykulttuurin kehittämisen näkökulmasta.
Raportissa esitetään käynnissä olleita tai olevia kuntien lakikokeiluja. Normiohjauksen keventäminen ja lakikokeilut ovat saaneet toistuvasti vahvaa kannatusta kunnilta ja kaupungeilta, raportissa huomautetaan.
– Kunnat haluavat lisää joustavuutta ja lakikokeiluja. Niiden on arvioitu palvelevan kuntien pitkän aikavälin tavoitteita.
Tavoitteena laadukkaat palvelut
Sini Sallinen painottaa, että normiohjauksen kehityksestä on hyvä käydä ajankohtaista keskustelua.
– Mitä se meidän sääntelykulttuuri on? Mitä sillä voidaan ratkaista, mitä ei? Mihin tarvitaan normien keventämistä? Mitkä ovat kunnallisen itsehallinnon tosiasialliset rajat ja mahdollisuudet nykyisen tiukan valtionohjauksen puitteissa?
Tällaisille kysymyksille olisi hyvä antaa tilaa, Sallinen näkee.
– Normiohjauksen uudistamisessa on otettava huomioon myös se, minkälaisella normiohjauksella tuetaan kuntien onnistumista ja mahdollisuuksia saada aikaan laadukkaita palveluja asukkaille.
Raportti on laadittu Kuntaliiton asiantuntijatyönä ja se on toteutettu osana Uudet kestävät kunnat -ohjelmaa ja Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa.
Tanskan esimerkki
Pekola-Sjöblom nostaa esille sen, että keskustelut ja pyrkimykset normien keventämiseksi ja tähän liittyvien kokeilujen edistämiseksi ovat hyvässä vauhdissa muissa Pohjoismaissa.
– Esimerkiksi Tanskassa on ollut vapaakuntakokeiluja vuodesta 2012 lähtien.
Toisessa Kuntaliiton tänä vuonna julkaisemassa raportissa luodaan yleiskatsaus viime vuosien ajankohtaisiin trendeihin valtion ja kuntien välisessä suhteessa Pohjoismaissa.
Raportti on nimeltään Kunta-valtiosuhteen ajankohtaiset trendit ja kehittämishankkeet Pohjoismaissa ja siinä kuvataan joitakin ajankohtaisia kehityshankkeita Tanskassa, Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa.
Raportin kattavin kuvaus koskee Tanskassa toteutettuja vapaakuntakokeiluja.
Tanskan hallitukset ovat vuodesta 2012 alkaen käyttäneet vapaakuntakokeiluja yhtenä keinona kehittää ja tehostaa kunnallista palvelutuotantoa.
Vapaakuntakokeiluissa on pohjimmiltaan kyse valtion ja kuntien yhteistoiminnasta politiikan eri osa-alueiden kehittämiseksi.
Kokeiluissa pyritään poistamaan sellaisia sääntöjä, jotka ovat esteenä tehokkaiden ja paikallisesti sopivien ratkaisujen toteuttamiselle kuntien lakisääteisessä toiminnassa.
Rajallinen joukko kokeilukuntia saa mahdollisuuden hakea lupaa poiketa voimassa olevasta lainsäädännöstä määrätyksi ajaksi.
Valtio mahdollistaa lainsäädännön keinoin paikalliset kokeilut.
Lisäksi raportissa kerrotaan, että kuntien kokemukset vapaakuntakokeiluihin osallistumisesta ovat olleet pääasiassa myönteisiä Tanskassa.
