Henkilöstöpula pahenee kunnissa ja hyvinvointialueilla lähivuosina
Hoitajamitoitus kiristyy ensi vuoden alusta ympärivuorokautisessa vanhustenhoidossa. Se pakottaa kolme neljäsosaa yksiköistä rekrytoimaan lisää väkeä. Kuva: Jorma Ylönen
Pula kuntien ja hyvinvointialueiden osaajista vain kiihtyy lähivuosina, sanoo Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho.
–Palvelutarpeen kasvu on ollut tiedossa pitkään. Väestön ikääntyminen ei ole yllätys. Haasteen ratkaisemiseksi tarvitaan isoja, merkittäviä ja vaikuttavia toimenpiteitä.
Vaikka kuntasektorilla työskenteli vuonna 2021 yli 32 000 hoitajatutkinnon suorittanutta enemmän kuin vuonna 2003, heitä on silti edelleen liian vähän tarpeeseen nähden.
–Yhä useamman suomalaisen pitäisi osallistua työelämään, koska työikäisen väestön määrä ei Suomessa kasva. Työuria täytyisi saada pidennettyä alusta, lopusta ja keskeltä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Henkilöstötarpeen kasvu sote-alalla on jo niin suurta, että se uhkaa muiden alojen työvoiman saatavuutta. Hyvinvointialueiden olisi siksi syytä parantaa tuottavuutta.
–Jos nykyisellä henkilöstöllä pystyttäisiin tuottamaan palveluja hieman isommalle määrälle asiakkaita, silloin työvoimaa riittäisi muillekin aloille.
Ensisijaisesti Ruskoaho lisäisi koulutusmääriä. Esimerkiksi lääkäripalveluja ei pystytä tarjoamaan jatkossa riittävästi ilman koulutuksen tuntuvaa lisäämistä, hän sanoo.
–Koulutuspaikkoja on vähän suhteessa hakijoiden määrään. Aloituspaikkoja pitäisi lisätä ja kohdentaa niille aloille, joilla työvoimapulaa esiintyy.
Lisäksi Ruskoaho edistäisi työperäistä maahanmuuttoa. Myös Suomessa jo asuvat maahanmuuttajat tulisi hänestä saada nykyistä paremmin mukaan työelämään.
”Mitoitukset mietintään”
Erilaiset lakisääteiset kelpoisuusehdot ja mitoitukset pahentavat osaajapulaa entisestään muun muassa varhaiskasvatuksessa ja vanhuspalveluissa.
–Niitä kannattaisi nyt varmasti miettiä uudelleen. Palveluissa pitäisi kuitenkin lähteä siitä, että ne pystytään tuottamaan, Ruskoaho toteaa.
Laki edellyttää esimerkiksi, että vuoteen 2030 mennessä päiväkotien hoitohenkilöstöstä kaksi kolmasosaa on varhaiskasvatuksen opettajia tai sosionomeja.
Se tarkoittaa, että pelkästään kuntasektorille heitä pitäisi palkata seuraavan kahdeksan vuoden aikana yli 15 000. Samaan aikaa työttömäksi uhkaa jäädä lähes 4 300 lastenhoitajaa, koska he eivät enää ole kelpoisia työskentelemään päiväkodeissa.
Vanhuspalveluyksiköt puolestaan raportoivat toukokuussa, että niiltä jäi edellisen puolen vuoden aikana palkkaamatta 3 500 vakituista työntekijää, koska työvoimaa ei ollut saatavana.
Ensi vuoden alusta henkilöstömitoitus ympärivuorokautisessa vanhustenhoidossa kiristyy 0,6 työntekijästä asiakasta kohden 0,7:ään.
–Noin kolme neljäsosaa yksiköistä ylsi nykyiseen mitoitukseen jo valmiiksi. Ensi vuonna puolestaan lähes kolme neljäsosaa yksiköistä joutuu rekrytoimaan lisää väkeä.
Työvoimapula vanhustenhoidossa johtaa siihen, että ympärivuorokautisia hoitopaikkoja ei ole tarjolla kaikille tarvitseville ja vanhusten kotihoito kuormittuu.
”Ei yhtäkään uuttaa tehtävää”
Kunta- ja hyvinvointityönantajat KT vaatii, että Suomen tuleva hallitus huolehtii julkisen talouden tasapainosta, toimivista työmarkkinoista ja henkilöstön saatavuudesta.
–Nuuka taloudenpito ja velkaantuminen jatkuvat kunnissa ja alueilla myös tulevina vuosina. Paikallishallinnon 49 miljardin kustannuksista noin puolet, eli 22,7 miljardia, on tänä vuonna ollut työvoimakustannuksia, sanoo KT:n tutkimuspäällikkö Mika Juutinen tiedotteessa.
KT:n mukaan valtion tulee huolehtia täysimääräisesti sote-uudistuksen muutoskuluista sekä palkkaharmonisoinnista aiheutuvista kuluista hyvinvointialueilla. Se haluaa myös uudistaa työtaisteluita koskevaa lainsäädäntöä ja nostaa työllisyysasteen 80 prosenttiin.
Valtiovalta on vuosien saatossa lisännyt kuntien hoidettavia tehtäviä tai säädellyt niitä esimerkiksi henkilöstömitoitusten kautta. Samalla tehtävien hoitoon ei ole välttämättä annettu riittävää rahoitusta tai varmistettu, että tarvittavaa henkilöstöä on riittävästi saatavilla.
–Tavoitteemme on, ettei kunnille tai hyvinvointialueille tule ensi hallituskaudella yhtäkään uutta tehtävää, sanoo KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen tiedotteessa.
