”Konkretia puuttuu VM:n miljardileikkausten puheenvuorosta”

– Olen jo hieman turtunut tähän tarinaan. Vastaavaa on kerrottu vuosikausia, eikä mitään ole tapahtunut.

Näin kommentoi valtiovarainministeriön torstaina julkistettua Uudistuva ja kestävä Suomi -virkamiespuheenvuoroa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

Tosin hän huomauttaa, että puheenvuoro oli ennen vaalikevättä tärkeä ja ajankohtainen.

Valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan julkista taloutta on tarpeen vahvistaa vähintään yhdeksällä miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana.

Ministeriön mukaan maassa tarvitaan samaan aikaan sopeuttamista eli leikkauksia ja veronkiristyksiä.

Tulevan vaalikauden aikana julkista taloutta tulisi vahvistaa kuudella miljardilla eurolla ja sen jälkeisellä vaalikaudella kolmella miljardilla eurolla. Tuolloin velkasuhteen nousu päästäisiin pysäyttämään ja kuromaan lähes umpeen pitkän aikavälin kestävyysvaje.

– Suomen julkisen talouden vahvistamista ei ole mahdollista tehdä niin, ettei se lainkaan tuntuisi monen suomalaisen arjessa, ministeriö ilmoittaa.

Punakallion mielestä ministeriön vaatimukset olivat odotetun kaltaiset eivätkä sisältäneet varsinaisesti mitään uutta.

– Luulen, että aika monet kansalaiset, yritykset ja jopa kuntien päättäjät ajattelevat saman suuntaisesti. Julkisen talouden tasapainottaminen ja velkaantumisen taittaminen ovat koko seuraavan hallituskauden tärkeimpiä asioita, Punakallio sanoo.

”Miljardisäästöjä heitellään sieltä täältä”

VM huomauttaa, että Suomi tarvitsee kunnianhimoisia rakenteellisia uudistuksia, jotka vahvistavat työllisyyttä, talouskasvua ja julkista taloutta.

Työllisyyden vahvistamiseksi ministeriö ehdottaa työttömyysturvan uudistamista.

Myös verotuksen rakennetta olisi parannettava.

Palvelujen turvaaminen ja kustannusten kasvun hillintä edellyttävät hyvinvointialueilta ministeriön mukaan määrätietoista uudistamista alusta alkaen.

– Politiikkasuosituksia sopeutustarpeesta ovat ministeriön lisäksi tehneet monet muutkin tahot. Tuntuu siltä, että isoja miljardisäästöjä heitellään sieltä ja tältä, mutta ne ovat hitusen irrallaan todellisuudesta, Punakallio sanoo.

– Rakenteellisia uudistuksia varten tarvittaisiin aluksi investointeja. Ne ovat vaikutuksiltaan hitaita, eikä niiden avulla tuosta vain vetäistä miljardeja kasaan.

Punakallio antaa oma tukensa valtiovarainministeriön pohdinnalle mutta toivoo myös siltä realismia keskusteluun. Ilman kunnollista sisältöä puheenvuorot jäävät pikemminkin teatteriksi.

Myös sote-uudistuksesta piti tulla säästöjä

Samanlaiset puheenparret ovat hänen mielestään tuttuja myös poliitikoilta. Hän ei toistaiseksi ole kuullut selkeitä lakitasoisia keinoja, joilla menoissa todellisuudessa voitaisiin säästää.

Tilanne ei todellakaan ole helppo. Punakallio huomauttaa, että tämä on nähty jo sote-uudistuksessa.

– Alussa puhuttiin, kuinka uudistus säästäisi julkisia varoja, mutta jo nyt on nähty, että menot vain kasvavat.

– Tuntuu vahvasti siltä, että keinot ovat hukassa.

Kuuluuko kuntien määrä sopeutumisraporttiin?

VM kiinnitti 52-sivuisessa puheenvuorossaan huomiota myös kuntarakenteeseen:

– Hajanainen kuntarakenne ja kuntien eriytyminen haastavat yhdenvertaisten palvelujen järjestämistä. Tämä kyseenalaistaa mahdollisuuden jatkaa kuntapolitiikkaa ajattelulla, jossa kaikki kunnat hoitavat samoja tehtäviä.

– Tästä niin sanotusta yhtenäiskuntamallista irtautumista olisi mahdollista edistää vaiheittain kokeilemalla sitä esimerkiksi tehtäväkohtaisesti tai alueellisten tarpeiden mukaisesti. Kuntien tehtävien lisäämiseen tulee suhtautua pidättyväisesti, VM linjaa.

Punakallio huomauttaa, ettei puheenvuoro tältäkään osalta sisältänyt mitään uutta. Vastaavaa on ehdotettu jo yhteisessä kuntapolitiikkatyössä.

– Tosin tutkimuksissa on todettu, että kuntien koon vähentäminen ei säästä menoja. Se voi olla muista syistä järkevää, mutta sopeuttamiskeinoiksi kuntaliitoksista ei ole.

Myöskään tehtävien erilaistamista Punakallio ei listaisi sopeuttamisraporttiin, vaikka se voi muutoin olla kannatettavaa.

– Vuosikymmenet on puhuttu kuntien tehtävien vähentämisestä menojen säästämiseksi, mutta käytännössä kuntien tehtäviä on samaan aikaan lisätty.

Eroon löysistä tuista

Koska uusia keinoja ei näytä löytyvän, Punakallio toivoisi, että nyt kiinnitettäisiin huomio esimerkiksi erilaisten tukien ja helpotusten tehottomaan käyttöön.

Kotitalouksille, yrityksille ja kunnille on jaettu helpotuksia, joita ne eivät välttämättä tarvitsisi. Hän mainitsee esimerkkinä verotuet, koronatuet, kaikille perheille jaetut ylimääräiset lapsilisät ja varhaiskasvatuksen maksujen alennukset, jotka ovat valuneet ylemmälle keskiluokalle saakka.

– Julkisen sektorin niukat voimavarat tulisi kohdentaa menetysten suhteessa ja tarkkarajaisesti tukea eniten tarvitseville.

Vastaavanlaista löysäilyä olisi löydettävissä, jos tahtoa olisi. Löysät tuet heikentävät julkista sektoria.