Työllistämisen kuntalisä madaltaa työnantajien rekrytointikynnystä - "Taloudellinen tuki on äärettömän merkityksellistä"
Rakenteelliset te-palveluiden ja kotoutumislain uudistukset tähtäävät siihen, että työttömät työllistyisivät aiempaa nopeammin. Kuva: Miska Puumala
Työllistämisen kuntalisästä on apua työttömien työllistämisessä, sanoo Joensuun kaupungin työllisyyskoordinaattori Sari Riikonen.
–Viime vuonna lähes 25 prosenttia kuntalisäpäätöksistä tehtiin vakituisen työsuhteen perusteella, ja suurin osa määräaikaisistakin työsuhteista oli kestoltaan yli puoli vuotta.
Riikonen muistuttaa, että pitkät määräaikaisuudet lisäävät työntekijän osaamista ja itsetuntemusta ja vahvistavat sitä kautta hänen mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla.
–Jos työt eivät jatku työllistämisen kuntalisää saaneen työnantajan palveluksessa, työntekijä voi työllistyä työjakson kartuttaman osaamisen ansiosta aikaisempaa helpommin toisaalle.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Joensuun kaupunki on maksanut työnantajille palkkiota työttömänä olevan kaupunkilaisen työllistämisestä vuodesta 2018.
–Välillä kuntalisää on kohdennettu alle 25-vuotiaiden ja välillä maahanmuuttajien työllistämiseen.
Monet kunnat ovat myöntävät työllistämisen kuntalisää nimenomaan pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Joensuussa tätä rajausta ei enää ole, Riikonen kertoo.
–Aikaisempina vuosina meilläkin työllistämisen kuntalisä rajattiin pitkään työttöminä olleisiin, mutta nyt panostamme siihen, että työttömyys katkeaisi mahdollisimman nopeasti.
Tavoitteena pitkäkestoiset työsuhteet
Viime vuonna Joensuu maksoi työllistämisen kuntalisää 157 työsuhteesta, ja suuren suosion vuoksi 380 000 euron määräraha loppui jo elokuussa. Tänä vuonna käytössä on vastaava summa.
–Kuntalisä kiinnostaa laajasti. Sitä on myönnetty tehdastyöhön, kaupalliselle alalle, toimisto- ja it-tehtäviin sekä korjaamotöihin, Riikonen listaa.
Joensuussa kuntalisä on 350 euroa kuukaudessa, kun työaika on vähintään 25 tuntia viikossa. Lisä nousee 600 euroon kuukaudessa, kun työtunteja kertyy vähintään 32 viikossa.
Tukea ei Joensuussa voi käyttää palkkakuluihin. Niiden sijaan sen voi kohdistaa esimerkiksi koulutukseen, työturvallisuuden tai työhyvinvoinnin edistämiseen tai työvaate- ja välinehankintoihin.
Takavuosina Joensuun kaupunki myönsi työllistämisen kuntalisää jopa kuukauden mittaisiin työsuhteisiin. Viime vuonna ehtona oli vähintään kolmen kuukauden työsuhde.
–Tälle vuodelle nostimme sen neljään kuukauteen. Tavoitteena on saada työsuhteista entistä pitkäkestoisempia. Se palvelee sekä työnantajaa että työntekijää.
Ennen kuntalisän hakemista työnantajan kannattaa varmistaa Joensuun kaupungin työllisyyspalveluista, että palkattava henkilö on kaupungin työllisyyspalveluiden asiakas.
Työvoimaa etsivät yritykset voivat ottaa yhteyttä myös kaupungin yritysagentteihin, jotka esittelevät sopivia ehdokkaita avoimiin tehtäviin.
Palkkatukiuudistus pistää ehdot uusiksi
Valmisteilla olevan palkkatukiuudistuksen myötä osa kunnista joutuu päivittämään työllistämisen kuntalisän myöntämisen ehtoja.
–Uudistuksessa on ehdotettu, että osaamisen puutteiden perusteella myönnettävä palkkatuki olisi jatkossa 50 prosenttia työttömyyden kestosta riippumatta, kertoo Siikajoen kunnan työllisyyskoordinaattori Veera Karvonen.
Kuntalisän myöntämisen ehtoja täytyy tarkistaa, koska palkkatuki ja kuntalisä eivät yhdessä saa ylittää 50 prosenttia työllistettävän palkkakustannuksista. Toistaiseksi palkkatuen prosentit ovat 30, 40 ja 50.
Jatkossa tukiprosentteja saattaa olla kaksi, sillä uudistuksessa on kaavailtu, että palkkatukea voisi saada sairauden tai vamman perusteella 70 prosenttia.
Siikajoella palkkatukiuudistus vaikuttaisi yli 30-vuotiaiden työllistämisen kuntalisän ehtoihin, sillä toistaiseksi sitä myönnetään vain niille, jotka saavat palkkatukea.
–Yrittäjät ovat hakeneet kuntalisää ensisijaisesti palkkakustannuksiin, mutta myönnämme sitä jo nyt työllistämisen muihinkin kustannuksiin, kuten koulutukseen.
Siikajoki käyttää työllistämisen kuntalisään tänä vuonna 45 000 euroa. Vaikeasti työllistettävien, palkkatukea saavien lisäksi lisä on kohdistettu alle 30-vuotiaisiin nuoriin.
–Satsaus nuoriin on aina satsaus tulevaisuuteen. Se, että nuorilla on työkokemusta, edesauttaa heidän työllistymistään, Karvonen sanoo.
Nuorille myönnettävä työllistämisen kuntalisä Siikajoella on 720 euroa kuukaudessa ja sitä maksetaan enintään 12 kuukaudelta.
Yli 30-vuotiaiden kohdalla kuntalisä on enintään 380 euroa kuukaudessa ensimmäisen vuoden osalta ja 720 euroa toiselta vuodelta.
”Työmarkkinat vetävät hyvin”
Tampere kohdistaa rekrytointilisänsä pitkään työttöminä olleisiin, nuoriin ja maahanmuuttajiin, joiden suomen kielen taito on puutteellinen.
–Taloudellinen tuki on äärettömän merkityksellistä silloin, kun työttömällä työnhakijalla on esimerkiksi osaamisen kehittämisen tarpeita, sanoo työllisyyspalveluiden johtaja Sari Oksanen Tampereen kaupungilta.
Lisä on tarkoitettu tamperelaisen työttömän palkkaamisesta syntyviin rekrytointikuluihin sekä työtiloihin, työvaatteisiin, perehdyttämiseen ja ohjaukseen liittyviin menoihin, mutta ei palkkakustannuksiin. Viime vuonna rekrytointilisän avulla työllistyi 75 ihmistä.
–Työnantajista 52 oli yrityksiä ja loppujen työnantajien joukossa korostuivat erityisesti kierrätystoiminnan yhdistykset ja urheiluseurat, kertoo palvelupäällikkö Minna Salminen.
Tampere maksaa rekrytointilisää 600 euroa kuukaudessa työllistettävää kohden korkeintaan kuuden kuukauden ajan. Oppisopimuskoulutukseen tukea voi saada koko koulutuksen ajalle.
Rekrytointilisän lisäksi kaupunki maksaa kertasuorituksena 1 800 euron rekrytointipalkkiota, jos työsuhde jatkuu vähintään vuoden ja vähintään 85 prosentin työajalla.
Viime vuonna rekrytointilisään ja -palkkioon oli Tampereella budjetoitu 800 000 euroa.
–Emme saaneet kaikkia rahoja käytettyä. Avoimet työmarkkinat vetävät nyt hyvin, ja ihmiset työllistyvät ilman lisätukia.
Kohti sosiaalisesti vastuullista työllistämistä
Tulevat uudistukset te-palveluihin ja kotoutumislakiin tuovat kunnille uusia palveluvastuita vuodesta 2025 alkaen, Oksanen muistuttaa.
–Tavoitteena on pystyä työllistämään työnhakijat mahdollisimman nopeasti, ja se pistää meidät kehittämään toimistamme entistä kustannustehokkaampia ja vaikuttavampia.
Tampereen työttömyysprosentti oli marraskuussa 9,2. Se on Oksasen mukaan ”käsittämättömän alhainen” muuttovoittoisessa kaupungissa.
–Työttömyysprosentti ei ole ollut näin alhaalla Tampereella vuosikausiin. Vielä pari vuotta sitten se lähenteli 20 prosenttia. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että meillä on käsissämme aiempaa haastavampi kohderyhmä.
Heidän työllistämisekseen Tampereella on alustavasti suunniteltu henkilökohtaista budjettia, joka määräytyisi kulloisenkin rekrytointitilanteen ja työllistettävän tuen tarpeen mukaan.
–Lisäksi haluamme löytää vastuullisia yrityksiä, jotka ovat valmiita palkkaamaan myös vaikeammin työllistyviä, joilla on osaamispotenttiaalia ja jotka voivat räätälöidyillä tukitoimilla kehittyä erittäin hyviksi työntekijöiksi.
Rakenteellisten uudistusten lisäksi Oksanen peräänkuuluttaa palvelureformia.
–Lainsäädäntö pitäisi saada ketterämmäksi, jotta työllistämistoimet olisi mahdollista saada paremmin maaliin. Nyt lainsäädäntö rajoittaa liikaa yksilöllisiä palveluita.
