Vastaanottokeskuksen tilojen koettiin vaikuttavan mahdollisuuksiin toteuttaa vanhemmuuden tehtäviä – Lastenpsykiatri tutki kasvuympäristöjen merkitystä
Tuore väitöstutkimus tuottaa uutta tietoa maahanmuuttotaustaisten lasten kehityksen tukemisesta yhdistämällä paikan, vanhemmuuden ja lapsen mielenterveyden kysymyksiä. (Kuva: Pixabay)
Ulkomaalaistaustaisten pikkukoululaisten kiinnittyminen kouluun on tunnetasolla heikompaa kuin suomalaistaustaisilla. Turvapaikkaa hakevilla ja ulkomaalaistaustaisilla lapsilla on paljon psykiatrisia oireita.
Nämä asiat selvisivät, kun lastenpsykiatri Heidi Parviainen tutki kasvuympäristöjen merkitystä turvapaikkaa hakevien ja ulkomaalaistaustaisten lasten mielenterveydelle ja psykososiaaliselle kehitykselle.
Tässä yhteydessä Parviainen tutki myös ulkomaalaistaustaisten lasten tunnetason kiinnittymistä ja mielenterveyttä kouluympäristössä. Lapsen hyvinvoinnin kannalta on suotuisa merkki, jos hän on tunnetasolla kiinnittynyt hyvin kouluun.
– Tunnepitoinen koulukiinnittyminen liittyy vähäisempiin mielenterveysoireisiin ja parempiin oppimistuloksiin, Parviainen huomauttaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Lapselle on tärkeää tuntea kuuluvansa joukkoon koulussa.
– Kavereilta ja opettajalta saatu tuki on tärkeää lapselle.
Tilojen iso merkitys vanhemmuudelle yllätti
Heidi Parviaisen väitöstutkimus on tarkastettavana Turun yliopistossa.
Tutkimuksessa vanhemmat raportoivat maahanmuuttotaustaisilla lapsilla runsaasti psykiatrisia oireita.
Tutkimus kohdistui äskettäin maahan saapuneisiin 2–12-vuotiaisiin turvapaikanhakijalapsiin ja heidän vanhempiinsa.
Tutkimus kohdistui myös ulkomaalais- ja suomalaistaustaisiin 1.–3.-luokkalaisiin koululaisiin ja heidän vanhempiinsa. Lisäksi tutkimus suuntautui vastaanottokeskuksessa asuvien 2–6-vuotiaiden turvapaikanhakijalasten vanhempiin.
Aineistoina olivat haastattelu- ja kyselyaineistot.
Parviainen tarkasteli turvapaikkaa hakevien lasten mielenterveyttä vanhempien mielenterveyden kontekstissa ja selvitti, millaisia vanhemmuuden mahdollisuuksia vastaanottokeskuksen tilat tarjoavat.
– Ehkä se yllätti vanhemmuutta vastaanottokeskuksessa tutkiessani, miten vahvasti tässä tutkimuksessa tilojen merkitys vanhemmuudelle nousi esiin vanhempien haastatteluista.
Vastaanottokeskuksen tilat vaikuttivat mahdollisuuksiin toteuttaa vanhemmuuden tehtäviä. Tämä kokemus nousi useaan otteeseen esiin, Parviainen vahvistaa.
– Kokemuksiin vaikutti esimerkiksi se, millaisissa tiloissa vanhemmat elivät ja missä vastaanottokeskus sijaitsi.
Parviainen arvioi, että näillä vanhemmuuden kokemuksilla vastaanottokeskuksissa voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia vanhempien ja lasten elämään.
– Jotkut perheet olivat asuneet vuoden ajan vastaanottokeskuksessa, jopa useammankin.
– Tiedämme aiemmista tutkimuksista, että etenkin varhaislapsuuden kokemuksilla on valtava merkitys aivojen kehitykselle ja ne vaikuttavat tulevaan mielenterveyteen. Vuodella tai jo paljon lyhyemmälläkin ajalla voi olla iso merkitys lapsen tulevaisuudelle.
Rutiinit ovat tärkeitä
Arjen kasvuympäristöt ovat tärkeitä psykososiaaliselle kehitykselle, Parviainen painottaa.
– On selvää, että lasten mielenterveyden kannalta vanhemmuuden tukeminen on myös vastaanottokeskuksen tilajärjestelyjen avulla olennaista, Parviainen korostaa.
– Olisi tärkeää kehittää arjen ympäristöjä vanhemmuutta ja lapsen mielenterveyttä tukevaan suuntaan. Tämä edellyttäisi yhteistyötä mielenterveyden, maantieteen ja opetusalan ammattilaisten sekä maahanmuuttoviranomaisten kesken.
Vastaanottokeskuksen tilat sekä estivät että edistivät vanhemmuuden toteuttamista.
Perheiden yksityisyyden säilyttäminen koettiin tärkeäksi.
Positiivisiakin kokemuksia siis oli. Erityisesti lasten tilat ja aktiviteetit, jotka mahdollistavat ikätasoisen leikin ja oppimisen, tukivat vanhemmuutta.
Turvapaikkaa hakevat vanhemmat kokivat, että heidän perheillään oli vaikeuksia kiinnittyä tunnetasolla paikkaan vastaanottokeskuksessa.
Vanhemmat yrittivät eri tavoin vahvistaa lasten päivittäisiä rutiineja. Rutiineja oli kuitenkin vaikea luoda vastaanottokeskuksessa.
Toisaalta osa vanhemmista koki vastaanottokeskuksessa huolenpitoa, mikä vahvisti myönteistä kiinnittymistä.
– Maahanmuutto on riski hyvinvointia tukeville tunnetason siteille, koska paikkaa vaihdettaessa siteitä katkeaa ja muodostuu. Vastaanottokeskuksissa olisikin tärkeää tukea vanhempien mahdollisuuksia luoda arkisia rutiineja ja vahvistaa siten sinne kuulumisen tunteita. Myös vanhempien mahdollisuudet luoda sosiaalisia suhteita ovat tärkeitä kuulumisen tunteelle.
”Paljon on tehtävissä”
Parviaisen väitöstutkimus tuottaa uutta tietoa maahanmuuttotaustaisten lasten kehityksen tukemisesta yhdistämällä paikan, vanhemmuuden ja lapsen mielenterveyden kysymyksiä. Samalla tutkimuksen on tarkoitus auttaa ymmärtämään paikan, vanhemmuuden ja lapsen mielenterveyden välisiä yhteyksiä lapsen kehityksen kannalta.
– Tiedetään, että turvapaikkaa hakevilla lapsilla on usein taustallaan aiempia traumaattisia tapahtumia ja myös turvapaikanhakuprosessi kuormittaa perheitä. Samaan aikaan paljon on tehtävissä lasten psykososiaalisen kehityksen turvaamiseksi.
Töitä on siis tehtävissä myös esimerkiksi sen eteen, että ulkomaalaistaustaiset lapset kiinnittyisivät paremmin kouluihinsa, lastenpsykiatri lisää.
LL Heidi Parviainen esittää väitöskirjansa ”Mental health of asylum-seeking and immigrant-background children – Psychosocial development in relational and spatial contexts” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3.2.
