Seinäjoen seutu jälleen yrittäjien suosikki, Kainuu nousee nopeasti

Seinäjoen seutu on jälleen ykkösenä Suomen vetovoimaisimpana yritystoiminnan alueena. Kakkonen ja kolmonenkin ovat samat kuin kaksi vuotta sitten: Rauman ja Salon seudut.

Kärkipaikat ovat selvinneet EK:n kuntaranking-kyselystä, johon vastasi tammikuussa yhteensä yli 2 000 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea.

Kuntaranking listaa seutukunnat paremmuusjärjestykseen sen mukaan, kuinka hyvän toimintaympäristön ne paikallisten yritysten mielestä tarjoavat. Samalla selvitys nostaa esille alueen kehityskohteita ja vahvuuksia.

Tämänvuotisen listan järjestys noudattelee kärkisijojen lisäksi muutoinkin pitkälti edellistä, vaikka liikahduksiakin on.

Kova nousija on esimerkiksi Kajaanin seutu, joka nousi kuntarankingin keskijoukkoon. Se nosti sijoitustaan viiden pykälän verran ja on nyt sijalla 14.

Yritykset ovat Kajaanin seudulla hyvin tyytyväisiä kaikilla selvityksen osa-alueilla. Yrittäjien arvostus seutukuntaansa sijaintiin lähti nousuun koronavuosina ja on säilynyt korkealla tasolla. Kajaanin lisäksi seutukuntaan kuuluvat Paltamo, Ristijärvi ja Sotkamo.

Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen kertoo, että yrityksen edellytyksiä toimia alueella on pyritty järjestelmällisesti parantamaan jo jonkin aikaa ja että tulokset alkavat nyt näkyä.

– Keskeistä taitaa olla asennemuutos. Vaikka ei olisikaan töissä varsinaisena elinkeinopuolen ihmisenä, osaa silti ohjata eteenpäin oikeaan palveluun.

Yhteisiä hankkeita yrittäjien kanssa on useita, ja vapaamuotoisia lounaita järjestetään eri toimialojen kanssa. Koolle kutsutaan esimerkiksi maanrakennus-, matkailu- tai pelialan yrittäjät.

Elinkeinotiimi käy läpi, miten palvelutasoa voisi nostaa, ja kaupungin hankinnoissa on annettu koulutusta ja järjestetty seminaareja. Myös tiivis yhteistyö paikallisen ammattikorkeakoulun kanssa on hyödyttänyt yrityksiä.

Parin vuoden välein julkaistavassa elinkeino-ohjelman teossa ovat laajat seudun sidosryhmät mukana.

Tolonen tuumaakin, ettei yrityksiltä tuleva paraneva palaute ole sattumaa. Yritysilmapiirikartoitukset ovat kertoneet samansuuntaista kehitystä.

Nyt yritysten kasvua rajoittaa työvoimapula.

– Meillä oli markkinoinnissa aluksi vaikeuksia, kun Kainuuta muisteltiin nälkämaana. Täällä on kuitenkin hienoja työmahdollisuuksia tarjolla.

Myös Ylä-Savo nousija

EK:n selvityksessä on mukana 25 seutukuntaa, joista selvitykseen saadaan eniten vastauksia ja vertailutietoa.

Vertailussa uusi alue oli Porvoon seutu, joka nousi saman tien kuudenneksi. Parantajia olivat myös neljännelle sijalle noussut Tampereen seutu sekä kymmenen parhaan joukkoon nousseet Lahden ja Ylä-Savon seudut.

Vertailussa hyödynnetään yrityskyselyjä sekä alueiden kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja. Sijoitukseen vaikuttavat erityisesti kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys, johon kuuluvat esimerkiksi kuntapolitiikan päätöksenteko, luvituksen ja kaavoituksen sujuvuus sekä yritysvaikutusten huomiointi päätöksissä.

Huomioon otetaan myös oman alueen julkiset yrityspalvelut (neuvonta, rahoitus, toimitilat) sekä osallistumismahdollisuus palveluiden tuottamiseen (kilpailu kuntayhtiöiden kanssa, julkiset hankinnat).

Yritykset arvioivat kyselyssä omaa kotikuntaansa, mutta tulokset raportoidaan laajemman seutukunnan tasolla. Vastaajat olivat pääosin pieniä ja keksisuuria yrityksiä.

Historian parhaat arvosanat, hankinnoissa ongelmia

EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen pitää alueiden kehitystä tuoreiden tulosten perustella oikeansuuntaisena, sillä kunnat saivat yrityksiltä mittaushistorian korkeimmat arvosanat.

Kuntien elinkeinopolitiikka ja paikallinen yritysilmapiiri saavat yrityksiltä selvästi useammin kiitosta kuin moitteita. Mukana on kuitenkin myös kritiikkiä, ja keskimäärin yritysten antama kokonaisarvosana oli korkeintaan kohtuullinen.

Tyytymättömyyttä herättävät erityisesti mahdollisuudet osallistua kuntapalvelujen tuottamiseen. Kuntayhtiöiden aiheuttamista markkinahäiriöistä sekä kilpailutusten ja julkisten hankintojen ongelmista raportoidaan paljon.

Osa yrityksistä on tyytymättömiä kaupunki- ja kuntakeskustojen kehittämiseen: kehittäminen ei ole aitoa, keskustat näivettyvät tai keskustoja kehitetään yritysten tarpeita kuulematta.

Alueellinen sitoutuminen on vahvistunut. Esimerkiksi Ylä-Savossa ja Kajaanin seudulla sijainnin arvostus on kohonnut viime vuosina. Etätyön yleistyminen on helpottanut rekrytointia ja bisneksen pyörittämistä ruuhka-Suomen ulkopuolella.

Avoimessa palautteessa oli mainintoja yritysten turhautumisesta paikalliseen politikointiin, puolueiden väliseen eripuraan tai kuntapoliitikkojen ja virkamiesten heikkoon yhteistyöhön. EK:ssa palautetta kommentoidaan huomauttamalla, että jos päätöksenteko on poukkoilevaa ja tehotonta, yritysmyönteisyys voi jäädä sanahelinäksi.

Tulokset kertovat esimerkiksi, että sijalla 21 olevan Lappeenrannan seutukunnan suurin kehityskohde on yrityspalveluiden toimivuus. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Kouvolan seutukunnassa (sija 25) puolestaan kritiikkiä tulee erityisesti pitkän linjan työllistäviltä pienyrityksiltä.

Kotka-Haminan seutukunnalla (sija 24) taas kuntatalouden ja yrittäjyysaktiivisuuden tilastot heikentävät sijoitusta.

Sijalle 8 nousseella Lahden seutukunnalla puolestaan yritysten näkemykset kuntapäättäjien toiminnasta ovat aiempaa myönteisempiä.

Helsingin seutukunnalla (sija 7) yrittäjyysaktiivisuuden ja kuntatalouden tilastot ovat vertailun kärkitasoa, mutta arviot paikallisesta yritysilmapiiristä ovat hieman keskimääräistä kriittisempiä.

Turun seudulla (sija 5) erityisesti kehyskuntien (Lieto, Naantali ja Kaarina) yritykset ovat tyytyväisiä.

Tampereen seutu nousi edelliseltä kahdeksannelta sijalta neljänneksi ja oli yksi vahvimmista nousijoista. Sekä tilastot että yritysten näkemykset kehittyivät parempaan suuntaan.

Yrittäjien tyytyväisyys myös Ylä-Savoon (sija 9) on parantunut. Sekä paikallista elinkeinopolitiikkaa että sijainnin sopivuutta pidetään aiempaa parempina.

Seinäjoki ja Lieto kuntien ykköset

EK listasi suuntaa-antavasti vetovoimaisuuden myös kunnittain. Listan 5 parasta 20 suurimman kaupungin osalta on sekin pysynyt ennallaan: Seinäjoki, Espoo, Salo, Vantaa ja Helsinki.

Myös pienempien kuntien ykkönen ja kakkonen ovat samat kuin aiemmin: Lieto ja Naantali. Sen sijaan kolmanneksi nousi Kaarina edelliseltä kuudennelta sijaltaan.

Vauhdikas nousija oli myös Kauhava, joka nosti sijoitustaan sijalta 13 sijalle 5.