Työryhmä: Hyvinvointialueiden ja kuntien rahoitusjärjestelmä ei huomioi riittävästi kulttuuria ja liikuntaa – Taustalla uhkakuva kuntien valtionosuuksien leikkauksista
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän yhtenä tavoitteena oli vahvistaa kulttuurin ja liikunnan rooleja hyvinvointipolitiikan merkittävinä toimialoina. (Kuva: Pixabay)
Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset on tutkittu fakta, mutta se ei näy politiikkaohjauksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa työryhmässä mukana ollut Jouni Backman kertoo, että asia on ajankohtainen juuri nyt hyvinvointialueiden aloitettua työnsä.
– Neljäsosa valtion budjettivaroista menee hoiva- ja hoitopalveluista vastaaville hyvinvointialueille. Väestön vanhenemisen ja elintapamuutosten seurauksena kustannukset kasvavat, ellei painopistettä siirretä korjaavista toimista ennaltaehkäisyyn.
– Uhkana on, että valtio leikkaa jälleen kuntien valtionosuuksia ja kunnat puolestaan niiden vastuulla olevista ennaltaehkäisevistä kulttuuri- ja liikuntapalveluista.
Kokonaiskustannus valtiolle on isompi, jos liikunnan ja kulttuurin avulla ei panosteta terveyttä ja hyvinvointia edistävään ennaltaehkäisyyn, Backman tähdentää.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Toimintakykyiset kansalaiset ovat edellytys myös kestävälle kasvulle.
Haastattelut vahvistivat tilannearviota
Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutuksia selvittänyt työryhmä esittää, että valtion ohjausjärjestelmää on uusittava ottamalla käyttöön ilmiöpohjainen budjetointi. Työryhmässä toimivat Backmanin lisäksi entinen kansanedustaja ja ministeri Liisa Hyssälä sekä Sitran entinen johtaja Antti Kivelä.
– Kaikki tutkimustieto puhuu ennaltaehkäisyn puolesta erityisesti liikunnan ja kulttuurin keinoin. Silti se ei näy päätöksenteossa ja ohjauksessa. Tämän vuoksi nyt tarvitaan systeemistä muutosta, Backman painottaa.
Hallitusohjelmien strateginen ja ilmiöpohjainen toimintatapa ei välity projekti- ja hanketason toimintaan ilman budjettirakenteen uudistamista.
– Hyvinvointialueiden ja kuntien rahoituksessa on huomioitava kulttuurin ja liikunnan ennaltaehkäisevä vaikutus. Nykyisin ongelmana on sisään rakennettu osaoptimoinnin riski. Hyvinvointialueiden ja kuntien rahoitusjärjestelmä ei huomioi kulttuuria ja liikuntaa riittävästi, Backman jatkaa.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen HYTE-kertoimet ovat liian pieniä eikä hyvinvointialueiden sisällä ole kulttuuri- ja liikuntamittareita. Työryhmän esityksessä on korostettu kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintatyötä ennaltaehkäisevien toimien tehostamiseksi.
– Uhka liikunnan ja kulttuurin väliinputoamisesta vaikuttaa valitettavasti jo nyt todelliselta. Tämä selvisi, kun työryhmämme haastatteli useita kymmeniä asiantuntijoita, Backman toteaa.
Backman oli SDP:n kansanedustaja vuosina 1987-2007 ja 2011-2015. Myös hallintoministerinä ja ympäristöministerinä toiminut Backman vaikutti tämän jälkeen Sitran vanhempana neuvonantajana.
19 ehdotusta
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän yhtenä tavoitteena oli vahvistaa kulttuurin ja liikunnan rooleja hyvinvointipolitiikan merkittävinä toimialoina.
Työryhmän mielestä nykyiset rakenteet, prosessit ja resurssit eivät tue vaikuttavaa toimintaa. Vaikuttavuuden vahvistamiseksi työryhmä esittää toimenpiteitä kolmella tasolla eli strategisella sekä projekti- ja hanketasolla. Systeemisen muutoksen varmistamiseksi tulee tulevassa politiikkaohjauksessa huomioida kaikki nämä tasot.
Työryhmän raportti sisältää yhteensä 19 ehdotusta.
Työryhmä ehdottaa muun muassa, että kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset on saatava selkeäksi osaksi päätöksenteko- ja ohjausjärjestelmää. Hallitusohjelmassa on päätettävä kansallisesta toimintakykyohjelmasta ja sen riittävästä mandaatista sekä resurssoinnista.
Tarjonnan vahvistamisesta on siirryttävä kysynnän lisäämiseen esimerkiksi kansalaisille annettavalla kansallisella hyvinvointikortilla eli sovelluksella, johon kootaan kulttuuri- ja liikuntapalvelujen käyttömahdollisuuksia.
Hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla oleviin hoito- ja hoivapalveluihin tulee sisällyttää kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Lääkärin tulee voida määrätä liikunta- ja kulttuuriresepti, johon sisältyy rahoitus.
Vaikuttaviksi osoittautuneita kansallisia ohjelmia, kuten Liikkuvat-kokonaisuus, Kansallinen ikäohjelma ja Harrastamisen Suomen malli, tulisi jatkaa.
Kirjastojen asemaa ja resursseja monipuolisina, kulttuuri- ja liikuntapalvelujakin tukevana, kansalaisten ”henkisinä kuntosaleina” tulee vahvistaa. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että Ylen kansallista sivistystehtävää kulttuurin ja liikunnan edistäjänä on vahvistettava.
