Myös kunnissa nähdään, että vihreä siirtymä antaa kilpailukykyä, arvioi finanssineuvos Pekka Morén

Ilmasto- ja luontovaikutukset sekä talouspolitiikka kulkevat käsi kädessä, finanssineuvos Pekka Morén valtionvarainministeriöstä kertoo.

Vihreä siirtymä tarjoaa mahdollisuuksia, monessakin suhteessa. Julkisen vallan on oltava valmiina, kun vihreän siirtymä vauhdittaa uudenlaisia toimia, Morén jatkaa.

– Julkisen vallan rooli muutoksessa on keskeinen puitteiden luojana. Pääosa investoinneista tulee yksityiseltä sektorilta, mutta politiikan jatkuvuus ja toimenpiteiden hyvä ennakoitavuus on keskeistä investointien kannalta.

Panostaminen osaamiseen ja tutkimukseen sekä siirtymän johtaminen ovat äärimmäisen tärkeitä kehittämisen kohteita, finanssineuvos huomauttaa.

– Valtiovarainministeriössä katsomme tilannetta koko Suomen näkökulmasta. Julkisen talouden suunnittelu, verojärjestelmän ja rahoitusjärjestelmän kehittäminen sekä keskeisten toimijoiden ohjaus kuuluvat meille. Sitten toteutus tapahtuu alueellisesti ja paikallisesti.

Asiat eivät etene vain omalla painollaan

– Rahoitus ei synny itsestään, eikä ole olemassa isoa kukkaroa, vaan systeemin on tuotettava toimivaa rahoitusta, finanssineuvos sanoo.

VM käyttää rahoituksen kautta ohjaavaa rooliaan, jotta Suomessa saataisiin tarvittavat eväät keskittyä juuri niihin tekoihin, joiden ansiosta vihreä siirtymä sujuu mahdollisimman vaikuttavalla ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

– EU on meille tärkeä suunnannäyttäjä ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa, ja on huomioitava tarve olla vaikuttamassa EU-tasolla. Ajatellemme myös globaalitasolla asioita, kansainvälistä ekosysteemiä.

– Julkisten rahojen käyttöä pyritään kohdistamaan mahdollisimman yhdenmukaisesti ilmastotavoitteisiin. Tehottomia tukia on tarve poistaa, mutta tämä vaatii huolellista suunnittelua.

Suomalaiset samassa veneessä

Suomessa vastuu vihreän siirtymän toteutumisen suhteen on otettu laajalti vastaan eri tasoilla. Vihreä siirtymä antaa kilpailukykyä ja on menestystekijä, näin nähdään yrityksissä ja monissa kunnissakin, Morén arvioi.

Morén oli sihteerinä työryhmässä, joka sai valtiovarainministeriltä, ympäristö- ja ilmastoministeriltä sekä elinkeinoministeriltä valtuudet muodostaa kokonaisnäkemys vihreän siirtymän rahoituksesta. 

Valtioneuvosto julkaisi loppuraportin, jonka nimi on Vihreän siirtymän rahoituksen työryhmä. Viime vuoden lopulla julkaistussa raportissa oli ehdotuksia rahoituksen keinoista siirtymän vauhdittamiseksi taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.

– Työryhmässä halusimme korostaa, miten Suomessa ollaan samassa veneessä ja vihreä siirtymä on kaikkien etu.

Morén on ilahtuneena seurannut, miten kaupunkitasollakin on kattavat strategiat vihreän siirtymän toteuttamiseksi ja rahoitus on osa sitä.

Loppuraportin yhtenä otsikkotason havaintona on, että vihreä siirtymä edellyttää järjestelmätason rakennemuutosta ja kestävyysmurrosten toteutuminen mittavia investointeja.

Investointivarmuutta parantaisi pitkäjänteinen näkymä valtiolta ilmasto- ja luontopositiivisesta yhteiskunnasta, raportissa sanotaan.

Kannustimet pirstaloituneina

Loppuraportissa huomautettiin, että ei ole olemassa kokonaisarviota siitä, miten kuntien ilmastonmuutokseen ja vihreään siirtymään liittyvät investoinnit rahoitetaan.

Kuntien lainoittajina toimivat Suomessa toimivat pankit, Kuntarahoitus, Euroopan investointipankki ja Pohjoismaiden Investointipankki, jotka hankkivat rahoitusta velkakirjamarkkinoilta.

Esimerkiksi Kuntarahoitus on myöntänyt vihreää rahoitusta kunnille vuodesta 2016 lähtien. Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen määrä oli 2,3 miljardia euroa vuoden 2021 raportoinnin perusteella. Valtaosa hankkeista suuntautuu kestävään rakentamiseen ja joukkoliikenteeseen.

Kuntarahoituksen raportoinnin perusteella uusiutuvaa energiaa tai energiatehokkuutta edistäviä hankkeita on selvästi vähemmän.

Lisäksi vihreän siirtymän rahoituksen työryhmän loppuraportissa kerrotaan, että kunnat käyttävät myös valtionavustuksia, investointitukia ja EU-rahoitusta ilmasto- ja luontotoimenpiteiden toteuttamiseen.

Taloudelliset kannustimet kuntien siirtymässä ovat pirstaloituneita monelle eri hallinnonalalle ja toimijalle, mikä tekee avustusten seuraamisesta ja hakemisesta vaikeaa etenkin pienemmille kunnille, raportissa huomautetaan.

Uusia rahoitusmahdollisuuksia

Raportissa arvioidaan, että kuntien vihreän siirtymän kannalta on tärkeää avustusrahoituksen ennakoitavuus, pitkäjänteisyys, hallinnollisen kuorman minimointi ja rahoitusinstrumenttien koordinointi ja neuvonta.

Esimerkiksi valtionavustusten kehittämishankkeessa on mahdollisuus parantaa tilannetta avustusten hakijoiden kannalta. Samalla on mahdollisuus saavuttaa myös vaikuttavampia tuloksia esimerkiksi ilmasto- ja luontokokonaisuuksissa.

Vihreää siirtymää koskevan loppuraportin mukaan myös se on hyvä kunnissa huomioida, että EU:n 2021–2027 rahoituskaudella ilmastorahoituksen määrä on moninkertaistanut aiempaan nähden. Muun muassa tämä rahoitusmahdollisuus on hyvä osata hyödyntää täysimääräisesti myös kunnissa, raportissa kannustetaan.

EU:n juuri lanseeraamat ilmastosopimukset ovat myös uudenlainen rahoitusmahdollisuus. Euroopan komissio valitsi eurooppalaiset edelläkävijäkaupungit sopimuksiin. Suomesta valituiksi tulivat Tampereen, Turun, Lahden, Lappeenrannan, Espoon ja Helsingin kaupungit, jotka pyrkivät saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä.

Kunnat toteuttavat siirtymää

Loppuraportissa painotetaan myös kuntien roolia vihreän siirtymän investointien lupamenettelyissä, muiden muassa kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa.

Suomessa on noin 280 rakennusvalvontatoimen sekä yli 200 ympäristönsuojelutoimen yksikköä, joissa voimavarat vaihtelevat merkittävästi.

Kuntien ympäristö-, kaavoitus- ja rakennuslupatoimien tehtäviin on kunnissa osoitettava riittävästi osaavaa henkilöstä esimerkiksi yhteistoimintaa kehittämällä tai voimavaroja lisäämällä, raportissa kerrotaan.