Kuntien asiat ovat saaneet liian vähän huomiota eduskuntavaalien yhteydessä, kokee osa kuntapäättäjistä – ”Se on ollut pettymys”
Eduskuntavaaleissa voi äänestää ennakkoon ensi viikon tiistaihin saakka. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 2. huhtikuuta. (Kuva: Ville Miettinen)
Eduskuntavaalien aikana Suomen 13 vaalipiirissä keskustellaan valtakunnallisista teemoista ja paikallisista kysymyksistä.
Suomen talous on ollut yksi merkittävä puheenaihe. Vaalikeskusteluissa on käyty läpi myös turvallisuuspolitiikkaa. Ehdokkaat ovat ottaneet kantaa kansallisesta näkökulmasta Euroopassa riehuvaan sotaan.
– Näiden vaalien isoja teemoja ovat olleet valtiontalous ja Nato-kysymys, Sodankylän kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen arvioi.
Lapissa sijaitsevan ja noin 8 100 asukkaan Sodankylän kunnanjohtaja miettii hetken sanojaan kysyttäessä kunta-asioiden näkyvyydestä näissä vaaleissa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Ne ovat olleet liian vähän esillä kunnan näkökulmasta. Se on ollut pettymys, Rantapelkonen pohtii.
– Oppositio haluaa haastaa hallituksen poliittisen linjan.
Ehkä sen alle on jäänyt moni muu aihe, kuntiinkin liittyvä, kunnanjohtaja miettii.
”Hyvää viihdettä”
TE-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille ja työllisyysalueille vuoden 2025 alussa. Kuntien rahoitusasiat ovat nyt monin tavoin uuden äärellä ja näitäkin asioita olisi hyvä pohtia yhdessä, kunnanjohtaja jatkaa.
Kunta on keskeisin palveluorganisaatio ja sen tulevaisuuteen liittyvät kysymykset ovat myös isoja valtakunnallisia kysymyksiä. Tai ainakin niiden pitäisi olla, Rantapelkonen näkee.
Valtiontalouden ja Naton lisäksi Rantapelkonen on huomannut, että vaalikeskusteluaikaa on käytetty eri medioissa myös johonkin ei-niin-asiakeskeiseen.
– Hyvää viihdettä ja poliittista teatteria, silläkin on vaaleissa paikkansa.
Ainakin puheen tasolla koulutus on tärkeää
Koulutusasiat ovat olleet kuntien näkökulmista eniten esillä eduskuntavaaleihin liittyvissä keskusteluissa. Näin arvioi jokainen neljästä kuntapäättäjästä, joilta Kuntalehti kysyi asiasta juttua varten.
Jokainen neljästä vastaajasta oli sitä mieltä, että kuntien asiat ovat saaneet liian vähän huomiota varsinaisen vaalipäivän lähestyessä.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki vastaa edellä mainituista näkemyksistä kuullessaan, että ainakin koulutusasioiden näkyvyyteen on vahvat perusteet kuntien kannalta.
– Sivistyspalvelut on suurin toimiala tällä hetkellä kunnissa. Sivistyspalveluihin menee suurin osa kunnan budjetista.
Ylipäätään Myllymäki olisi toivonut enemmän keskustelua kuntiin liittyvistä asioista näissä eduskuntavaaleissa. Joka tapauksessa koulutusasioista keskusteltaessa on ollut huomioitavissa myös positiivista virettä siten, että niiden tärkeyttä on alleviivattu.
– Se on positiivista, että on puheissa ymmärretty koulutuksen ja ylipäätään sivistyspalveluiden arvo hyvinvointiyhteiskunnon kokonaisuudessa. Yhteiskunnan kivijalka on se sivistys, mikä koulutuksesta saadaan.
Myllymäki ei kuitenkaan uskalla tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä vaalipuheiden perusteella, miten valtio mahdollistaa koulutuksen resursseja tulevaisuudessa.
”Tartutaan yksinkertaisilta tuntuviin ratkaisuihin”
Vaalikeskusteluissa ei ole pystytty menemään kovinkaan syvälle koulutuskysymyksiin ja Myllymäki ymmärtää sen hyvin, kun esimerkiksi puoluejohtajat puhuvat useista eri asioista.
Myllymäki on myös havainnut, miten helposti keskusteluissa tartutaan yksikertaisilta tuntuviin ratkaisuihin.
Esimerkiksi voi ottaa keskustelun ryhmäkokomitoituksista, hän jatkaa.
– Ryhmäkokomitoitukset voidaan nähdä helppona ratkaisuna. Kuntaliitossa suhtaudumme tällaisiin tiukentuviin kriteereihin varauksella, koska kunnat ja koulut sijaitsevat hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä.
– Sen takia tarvitaan paikallista ja koulukohtaista joustoa palvelun järjestämiseen.
Jos sitovana mitoituksena olisi esimerkiksi 20 oppilaan ryhmä ja ryhmään olisi tulossa yksi tai kaksi oppilasta yli ryhmäkoon enimmäismäärän, niin olisiko tarkoituksenmukaista sitten käyttää resursseja ryhmän jakamiseen vai johonkin muuhun?
Myllymäen mukaan tämä on hyvä kysymys.
Myllymäki arvioi, että edellä mainitussa esimerkkitilanteessakin koulun rehtorilla ja kunnan sivistysjohdolla on parhaat mahdollisuudet arvioida, käytetäänkö resurssit ryhmän jakamiseen vai muulla tavoin.
Juttua muokattu, 25.3. kello 23.15: Sodankylän kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen sanoi nimenomaan, että oppositio on haastanut hallituksen poliittista linjaa, eikä toisin päin, kuten oli aiemmin virheellisesti kirjoitettu.
Lue myös:
Olen toiminut pitkään kuntapäättäjänä Keuruulla ja olen nytkin kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja. Olen toiminut myös 12 vuotta kansanedustajana ja tavoitteeni on ollut, että valtio tajuaisi kuntien vaikeat haasteet ihmisten tarpeiden täyttämisessä. Kokonaisuuden on oltava toimiva kautta maan ihmisten parhaaksi, sillä jokainen kansalainen kuuluu myös johonkin kuntaan ja pääosin seurakuntaankin.
Jotta yhteys kuntapäättäjän ja eduskunnan työskentelyn välillä olisi kokemukseen perustuvaa, olen edelleen valmis tähän ja siksi olen Keskustan kansanedustajaehdokkaana nyt Uudenmaan vaalipirissä. Koen, että liian monilta kansanedustajilta puuttuu kuntasektorin kokemusta. Kyse on kuitenkin ihmisten kannalta kokonaisuudesta ja sen voitava toimia, jotta yhteiskunta toimisi.
Toivon, että mahdollisimman monella kansanedustajalla oli kunnallista kokemusta joko luottamushenkilönä tai viranhaltijana puoluekannasta riippumatta, Menestystä eduskuntavaaleissa ehdokkaille, joilla on kunnallista kokemusta!