MAL-sopimusten vaikuttavuuteen tarvitaan lisää vauhtia – Vuoden 2030 päästötavoitteeseen yltäminen edellyttää merkittävää päästövähennystä MAL-seuduilla

MAL-sopimukset vaikuttavat MAL-alueiden kehitykseen oikeansuuntaisesti, mutta positiivisen kehityksen tulisi olla nykyistä rivakampaa, käy ilmi tuoreesta seurantakatsauksesta.

Katsaus kuvaa miten sopimusten tavoitteet ovat toteutuneet eri seuduilla. MAL-sopimukset ovat valtion ja suurimpien kaupunkiseutujen välisiä sopimuksia maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. Sopimuksissa määritellään tavoitteet lähivuosien asuntokaavoitukselle ja -tuotannolle sekä kestävän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle.

Katsauksen mukaan kiritystä kaipaa esimerkiksi kasvihuonepäästöjen vähentäminen.

Liikenteen päästöjen kokonaismäärä ja asukaskohtaiset päästöt MAL-seuduilla ovat laskeneet, mutta päästövähennys on ollut vain noin 15 prosenttia vuosien 2005–2020 välisenä aikana. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulisi myös MAL-seuduilla vähentyä merkittävästi seuraavan 10 vuoden aikana, jotta ilmasto- ja energiastrategian tavoittelema päästöjen puolittuminen vuoteen 2030 mennessä toteutuu.

Asuminen ja työpaikat painottuneet eri tavoin

Katsausraportin mukaan asuntojen ja työpaikkojen pitäisi olla paremmin saavutettavissa kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä.

Vuonna 2021 uusista asunnoista suurin osa sijoittui autovyöhykkeelle Turun, Oulun, Lahden ja Jyväskylän seuduilla. Monilla näistä autovyöhykken osuus oli laskussa vuoteen 2019, mutta kääntyi nousuun tämän jälkeen. 

Tampereen ja Kuopion seuduilla suurin osa uusista asunnoista sijoittui intensiiviselle joukkoliikennevyöhykkeelle ja Helsingin seudulla keskustan reunavyöhykkeelle. 

Tampereen seudullakin autovyöhykkeen osuus on noussut jyrkästi vuodesta 2019 lähtien. Lahden seudulla keskustan reunavyöhykkeen merkitys asuinrakentamisen alueena on vähentynyt voimakkaasti. Vuosittaiset vaihtelut asuinrakentamisessa eri vyöhykkeiden välillä ovat olleet suuria. 

Yli puolet suomalaisista asuu MAL-seudulla. Nykyiset, vuonna 2020 laaditut sopimukset ovat voimassa vuoteen 2031 asti, ja konkreettiset toimenpiteet päivitetään neljän vuoden välein. Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseutujen sopimukset laadittiin vasta vuonna 2021, joten niiden seurantatiedoista ei voida tehdä vielä tarkkoja johtopäätöksiä. Seurantatietoa hyödynnetään MAL-sopimusten päivittämisessä ja se tukee kuntien välistä suunnitteluyhteistyötä kaupunkiseuduilla.

MAL-sopimukset kuuluvat ympäristöministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön rooteleihin. Ympäristöministeriön kansliapäällikön Juhani Damskin mukaan tuore katsaus osoittaa, että MAL-sopimusten avulla kaupunkiseudut ovat viime vuosien kriiseistä huolimatta onnistuneet kehittymään pääosin kestävään suuntaan. 

-Vaikka lisätoimia esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tarvitaan, olen iloinen siitä, että sopimuksilla on voitu pohjustaa kestäviä elämäntapavalintoja, ja asuntoja on syntynyt liikkumisen kannalta hyviin paikkoihin, Damski sanoo tiedotteessa.

Työpaikoista yli 75 prosenttia sijaitsi kaikilla seuduilla kestävän liikkumisen vyöhykkeillä vuonna 2020. Väestön sijoittumisessa vaihtelut olivat suurempia Helsingin seudun 82 prosentista Oulun seudun 62 prosenttin vuonna 2021, ja seudusta riippuen suurin osuus asukkaista asuu joko autovyöhykkeen tai intensiivisen joukkoliikenteen alueella. 

Lahden seudulla autovyöhykkeellä sijaitsevien työpaikkojen osuus on kääntynyt nousuun vuoden 2018 jälkeen. Vyöhykkeet, joilla sijaitsee suuri osuus sekä työpaikoista että asumisesta, ovat Kuopion ja Tampereen seudun intensiivinen joukkoliikennevyöhyke sekä Oulun seudun autovyöhyke.

Korona romahdutti joukkoliikenteen käytön

Katsauksessa havaittiin myös, että ennen koronapandemiaa kestävien kulkutapojen käyttö oli melko korkealla tasolla. Pandemialla oli kuitenkin raju vaikutus joukkoliikenteeseen: matkustus joukkoliikenteessä romahti ja tilanne on palautunut vaihtelevasti seudusta riippuen.

Joukkoliikenteen tarjontaan pandemialla ei ollut merkittävää vaikutusta, sillä lipputulojen vähenemistä korvattiin nostamalla julkista rahoitusta. Koronapandemian jälkeen matkustuksen palautuminen on ollut nopeinta Tampereen seudun joukkoliikenteessä ja hitainta Helsingin, Turun, Oulun ja Lahden seudun joukkoliikenteessä.

Helsingin seudulla kestävien kulkutapojen osuus on yli 50 prosenttia. Muilla seuduilla ollaan 40 prosentin tuntumassa. Lahden seudulla kestävien kulkutapojen osuus on vähentynyt.

Katsaus valtioneuvoston verkkosivuilla