"Varhaiskasvatuksen sosionomien arvostusta on nostettava" – Tilanne ammattikorkeakouluissa muuttui nopeasti lakimuutoksen jälkeen
Ammattikorkeakouluissa halutaan korostaa, miten tärkeitä voimavaroja varhaiskasvatuksen sosionomit voivat olla lapsirikkaassa työympäristössä. (Kuva: Seppo Haavisto)
Varhaiskasvatukseen hakeutuvien sosionomiopiskelijoiden määrä on romahtanut, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston eli Arene ry:n toiminnanjohtaja Ida Mielityinen kertoo.
– Koko maassa varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin suuntautuvien opiskelijoiden määrä on laskenut vuoden 2018 jälkeen kolmanneksella.
Taustalla on muutama vuosi sitten toteutuneet lakimuutokset, Mielityinen jatkaa. Laki estää uusien sosionomien mahdollisuuden työllistyä varhaiskasvatuksen opettajiksi. Sosionomin AMK-tutkinnolla voi saada kelpoisuuden varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin.
Varhaiskasvatuksen sosionomi on lakimuutoksessa erityisesti sosionomeille säädetty uusi ammattinimike.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Ongelma on, että laki jäi täysin epätasapainoiseksi. Siinä määriteltiin tarkkaan vain varhaiskasvatuksen opettajien henkilöstöosuus ja tehtävänkuva.
Kokonaisuudessaan henkilöstöryhmien tehtävänkuvaukset eivät vastaa koulutusten antamia valmiuksia ja varhaiskasvatuslain tavoitteita, Mielityinen näkee.
”Koulutustaso laskee”
Tilanne ammattikorkeakouluissa on muuttunut nopeasti. Opiskelijat eivät enää valitse varhaiskasvatukseen suuntautumista epävarman ja epäselvän työmarkkina-aseman vuoksi, toiminnanjohtaja Ida Mielityinen harmittelee.
Ylipäätään varhaiskasvatukseen ei saada riittävästi päteviä työntekijöitä, Mielityinen huomauttaa.
– Vuoteen 2030 mennessä toteutuvan henkilöstörakenneuudistuksen jälkeen varhaiskasvatuksen lapsiryhmässä on kahden kolmasosan oltava korkeakoulutettuja.
– Tavoitteen vastaisesti koulutustaso varhaiskasvatuksessa nyt laskee, koska koulutus- ja työura ei houkuttele sosionomeja entiseen tapaan.
Ammattikorkeakoulujen panosta tarvittaisiin nyt erityisen paljon, Mielityinen jatkaa.
– Sellaista aloituspaikkalisäystä ei pysytä tekemään yliopiston puolelle, että sieltä saataisiin riittävästi opettajia kaikkiin tehtäviin. Se on täysin selvää. Eikä kyse ole yksinomaan työvoiman määrästä, vaan osaamisesta. Varhaiskasvatus ja lapsiryhmät tarvitsevat nimenomaan sosionomien laaja-alaista ja ajantasaista osaamista.
– Jos katsoo varhaiskasvatuslain tavoitteita, niin ammattikorkeakoulujen sosionomikoulutuksessa korostuvat kaikki keskeiset asiat näiden tavoitteiden kannalta. Koulutuksessa on sosiaalipedagogiikkaa, monikulttuurisuutta ja monen hallinnonalan yhteistä toimintaa sekä esimerkiksi erityistukeen liittyviä asioita.
Ammattikorkeakoulut jakavat pätevän ja osaavan varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutuspainetta yliopistojen kanssa, Ida Mielityinen jatkaa.
– Se on tärkeää tiedostaa.
Työvoimapula syvenee
Varhaiskasvatuslakia valmisteltaessa arvioitiin vielä muutama vuosi sitten, että tuleva osaajatarve tyydytetään pitämällä varhaiskasvatuksen sosionomien koulutusmäärät ennallaan.
Toiseksi lakia kaavailtaessa ajateltiin kasvattaa varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärät kaksinkertaiseksi. Nämä tavoitteet eivät ole toteutuneet.
– Ennen lakimuutosta oli seitsemän prosentin vaje lastentarhanopettajista, nyt vastaava luku on noin 24 prosenttia.
Työvoiman saatavuus on heikentynyt yli kolmenkertaiseksi opettajien suhteen, hän lisää.
– Yliopistojen kautta ei lopulta tulekaan odotetusti opettajia päiväkoteihin, Ida Mielityinen kertoo.
– Varhaiskasvatuksen sosionomien arvostusta on nostettava, jotta kyseinen koulutuspolku alkaisi kiinnostaa enemmän. Se onnistuu, kun varhaiskasvatuslaki uudistetaan mahdollisimman nopeasti ja lakiin kirjataan sosionomeille henkilöstömitoitus, kuten varhaiskasvatuksen opettajille on tehty. Vain näin osoitetaan moniammatillisuuden tavoite käytännössä.
Kunnat voivat edistää sosionomien arvostusta ja lähettää eteenpäin viestiä siitä, että sosionomeja tarvitaan, Mielityinen lisää.
Johtajien taustat muuttumassa
Varhaiskasvatukseen suuntautuneen sosionomin tutkinnon suorittaneet eivät voi enää syksystä 2023 alkaen saada pätevyyttä toimia varhaiskasvatuksen opettajina.
Tämän lisäksi Mielityinen nostaa kelpoisuusasioista esiin myös sen, että ylempi ammattikorkeakoulututkinto eli YAMK-tutkinto oli aiemmin mahdollinen koulutusväylä, kun päiväkodinjohtajan tehtävät kiinnostivat.
– Tällä hetkellä YAMK-koulutus toimii lähinnä väylänä hakeutua pois varhaiskasvatuksesta esimerkiksi perhetyön tai lastensuojelun tehtäviin, tai muihin vastaaviin tehtäviin, joissa ylempi tutkinto tunnistetaan lisäkelpoisuutena.
Mielityisen mielestä tässäkin suhteessa olisi palattava lakimuutoksia edeltävään aikaan eli päiväkodinjohtajaksi voisi olla kelpoinen sellainen henkilö, jolla on ylempi korkeakoulututkinto ja riittävät johtamistaidot.
Lue myös:
