Sosiaali- ja terveysjärjestöt pelästyivät hallitusohjelman leikkauksia – neljännes euroista pois nykytasosta

Sosiaali- ja terveysjärjestöissä pelätään, mitä uuden hallitusohjelman kirjaukset tulevat lähivuosina tarkoittamaan.

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Ulla Kiuru kattojärjestö SOSTEsta on katsonut tarkkaan uuden hallitusohjelman ja etenkin loppuosan taulukoiden eurot.

– Ensi vuodelle ja kahdelle seuraavalle ei ole tulossa vähennystä sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin, mutta vuoden 2027 kohdalla on 100 miljoonan euron leikkaus. Se on järjestöjen toiminnalle niin merkittävä, että sillä on varmasti vaikutusta toimintaedellytyksiimme.

100 miljoonaa tarkoittaa lähes neljänneksen laskua nykyisestä avustustasosta.

Kiuru korostaa, että sote-järjestöjen tekemä työ on sellaista, mitä julkinen tai yksityinen sektori ei useinkaan tee.

– Mukana on ammattilaisten lisäksi paljon vapaaehtoisia. Heidän tekemällään työllä on suuri merkitys haavoittuvassa ja heikossa asemassa olevien ihmisten asemaan.

Hänen mielestään on lyhytnäköistä etsiä säästöjä heidän toiminnastaan, sillä siihen kuuluu paljon vertaistukea ja ennaltaehkäisevää tukea.

Kiuru huomauttaa, että uuden hallituksen käsissä on pitkälti, millaisia mahdollisuuksia kunnilla ja hyvinvointialueilla on järjestöyhteistyöhön.

SOSTEssa jännitetään lisäksi, miten järjestöjen yhteistyö julkisen sektorin kanssa tulee jatkossa pelaamaan, kun kuntien sote-toiminnot on siirretty hyvinvointialueille. Pallotellaanko järjestöyhteistyön edellytyksiä toimijoiden välillä, tuleeko väliinputoamisia?

Järjestöllä tuntuma avun tarpeesta

Huolensa on esittänyt myös esimerkiksi SOSTEen kuuluva Mielenterveysomaisten keskusliitto (Finfami). Liiton toiminnanjohtaja Tiina Puranen ilmoitti liiton tuoreessa tiedotteessa, kuinka sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta leikkaaminen taloudellisesti vaikeassa tilanteessa on hyvin harkitsematonta. Se ei tue kestävää mielenterveyspolitiikkaa.

Finfami huomauttaa, että sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat matalalla kynnyksellä ja auttavat vaikeassa tilanteessa eläviä. Puranen perää järjestöjen toimintakyvyn vahvistamista, ei heikentämistä.

Järjestö kohtaisi pelkästään viime vuoden aikana yli 50 000 mielenterveysomaista. Sillä on järjestönä hyvä käsitys avun ja tuen tarpeesta. Järjestö tukee omaisia raskaassa elämäntilanteessaan.

”Köyhyyttä ei ainakaan vähennetä”

Hallitusohjelma korostaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Kiurun mielestä on kovin ristiriitaista, että samaan aikaan hallituksen kaavailemat toimet iskevät kumuloitumalla samoihin ihmisiin, sillä ne leikkaavat merkittävästi pienituloisimpien toimeentuloa. Köyhyyttä ei siis olla ainakaan vähentämässä.

– Suomi on jo aiemmin saanut huomautuksen perusturvan matalasta tasosta, Kiuru muistuttaa.

Euroopan neuvosto antoi Suomelle viime keväänä jo kolmatta kertaa sapiskaa liian alhaisesta perusturvasta. Sen mukaan suomalaisten perusturvaetuudet sairauden, vanhemmuuden, kuntoutuksen tai työttömyyden ajalta eivät ole riittävät.

Kiuru sanoo, että jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, köyhyys ja toimeentulovaikeudet lisääntyvät ja toimeentulotuen tarve kasvaa.

Paperittomien ihmisten huonompi kohtelu tulee kalliiksi

Diakonissalaitos on älähtänyt puolestaan paperittomien ihmisten tilanteesta. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan poistettavaksi paperittomien oikeutta muihin kuin kiireellisiin sote-palveluihin. Uusi hallitus on kumoamassa edellisen hallituksen tekemän päätöksen paperittomien sote-palvelujen laajentamisesta.

– Muutos johtaa epätoivoisiin tilanteisiin ja pahimmillaan vahvistaa jo nyt olemassa olevaa suojatonta varjoyhteiskuntaa, Diakonissalaitos huomauttaa.

– Tämä tulee myös loppujen lopuksi kalliimmaksi yhteiskunnalle, sillä on halvempaa tarjota hoitoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin oireet pahenevat ja tarvitaan vaativampaa sairaanhoitoa. On hyvä myös tiedostaa, että paperittomien palvelujen heikentäminen ei tule lisäämään maasta poistumista, vaan päinvastoin, Diakonissalaitoksen tiedotteessa huomautetaan.