Koulujen ja päiväkotien sisäilma parantunut – julkinen paine vaikuttaa korjausten kiireellisyyteen
Kuntien kiinteistöjen ilmanlaatu on yhä parempaa esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa. Kuva: Pixabayy
Kuntien kiinteistöjen sisäilmaongelmat ovat vähentyneet viiden viime vuoden aikana. Ongelmia myös ennalta ehkäistään yhä useammin. Tiedot selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Kuntaliiton teettämästä kyselystä.
– Tulokset ovat rohkaisevia. Tosin ne ovat käytännössä suuntaa antavia, sillä kyselyssä oli mukana 68 kuntaa, kertoo erityisasiantuntija Kaisa Mäntynen.
Vastanneiden kuntien osuus on kuitenkin sikäli merkittävä, että niissä asuu yhteensä yli 2,3 miljoonaa asukasta, 42 prosenttia Suomen väestöstä.
Edellisen kerran kuntien kiinteistöjen sisäympäristöjen tilaa selvitettiin 2019. Nyt saatuja tuloksia verrataan edellisen kyselyn tilanteeseen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Mäntynen kertoo, että tuloksissa on eroja asukasluvultaan erikokoisten kuntien välillä.
– Etenkin alle 50 000 asukkaan kuntien vastauksissa näkyy, että julkinen paine on vaikuttanut sisäilmakorjausten kiireellisyyteen.
Hän on erityisen hyvillään siitä, että etenkin koulujen ja päiväkotien sisäilma-asiat ovat menneet parempaan suuntaan. Hän huomauttaa, että tilanteeseen ovat vaikuttaneet palveluverkkosuunnitelmat sekä asioiden nostaminen kuntastrategioihin ja muihin näkyviin suunnitelmiin.
– Kunnissa suunnitelmat sisäympäristön laadun kehittämiseksi vaikuttavat yleistyneen. Sisäympäristössä kiinnitetään huomiota myös laajempiin kokonaisuuksiin eikä vain mikrobeihin. Mukana ovat myös muun muassa melukysymykset.
Kunnissa on lisäksi otettu käyttöön uusia toimintatapoja. Kiinteistötarkastuksista on tehty aiempaa säännöllisempiä ja ilmanvaihdon ongelmiin puututaan ennakoivasti.
– Kiinteistöhuolto kantaa nyt hedelmää, Mäntynen mainitsee.
Ikääntyneet rakennukset ongelmallisia
Tuoreen selvityksen mukaan kuntien omistamissa ja käyttämissä rakennuksissa merkittäviä sisäilmaongelmia esiintyy 5–10 prosentissa rakennusten kokonaisneliömäärästä. Edellisessä selvityksessä 2019 lukemat olivat 5–18 prosenttia.
Sote-uudistuksen vaikutuksia sosiaali- ja terveysalan kiinteistöihin ei pystytty vielä arvioimaan.
Selvityksessä kunnat arvioivat, että rakennusten ikä tuo haasteita sisäilmatilanteeseen. Kunnilla on ikääntynyttä rakennuskantaa, joka on tulossa teknisen käyttöikänsä päähän. Selvitys kertoi lisäksi, että kunnilla ei ole tarpeeksi euroja uudis- ja korjausinvestointeihin tai ennakoivaan ylläpitoon.
Kuntien sisäilmatilannetta selvitettiin nyt osana Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman väliarviointia.
Ohjelmaa koordinoi THL, ja työhön osallistuvat aktiivisesti Työterveyslaitos, Filha ry, Hengitysliitto, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto sekä Sisäilmayhdistys.
Kuntaliitto on mukana ohjelman ohjausryhmässä.
