Kuntarahoituksen ennuste vuodelle 2024 kääntyi noususta laskuun – kuntien lainakanta lisääntymässä 8 miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä
Asuntotuotannon äkkijarrutus leikkaa Suomen talouskasvua, ja rakennusteollisuuden alakulon kerrannaisvaikutus painottuu vuoteen 2024, Kuntarahoitus ennustaa. Kuva: Ville Miettinen
Kuntarahoitus laskee ennustettaan ensi vuoden talouskasvusta lähes prosenttiyksiköllä. Kesäkuussa julkaistussa suhdanne-ennusteessa yhtiö arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 0,5 prosenttia vuonna 2024. Nyt julkaistu syyskuun ennuste povaa 0,3 prosentin laskua. Muutosta selittävät eritoten asuntotuotannon äkkijarrutus sekä huonosti vetävä vienti
Myös kuntataloudella on edessään vaikeat ajat. Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien tulos putoaa ja niiden lainakanta kasvaa lähes kahdella miljardilla eurolla vuonna 2024.
– Kunnat saivat sote-uudistuksesta kertaluontoisia verohäntiä ja sote-kiinteistöjen myynnistä tuloja, jotka pönkittivät niiden taloutta. Nyt hyvät ajat päättyvät ja kuntatalous kääntyy kivuliaasti kohti normaalia, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio tiedotteessa.
Kuntarahoituksen mukaan kuntien taloutta painaa erityisesti investointien rahoittaminen. Kuntien vuosikate heikkenee, ja yhä suurempi osa investoinneista joudutaan rahoittamaan velalla. Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien lainakanta kasvaa lähes kahdeksalla miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Näyttää siltä, että tulevina vuosina kunnat tarvitsevat lisärahoitusta noin 400 miljoonaa euroa enemmän vuodessa kuin mitä kesäkuussa ennustimme. Näkymä on vaikea, eikä vähiten hallitukselle, jonka tavoitteena on saattaa julkinen velkasuhde laskuun, Kallio arvioi.
Kasvua vihreästä siirtymästä
Kuntarahoitus ei ennusta talouden taantumasta syvää tai pitkäkestoista. Myös työttömyyden odotetaan nousevan vain maltillisesti.
– Palkansaajien ostovoima on onneksi kääntymässä nousuun, ja korkohuippukin alkaa olla käsillä. Inflaatio on kuitenkin niin sitkeässä, ettei Euroopan keskuspankilta kannata vielä odottaa merkittäviä koronlaskuja, pääekonomisti Timo Vesala arvioi.
Kuntarahoitus odottaa, että kunnat joutuvat lykkäämään investointeja ja jättämään hankkeita toteuttamatta. Tasapainotusohjelmia, palveluverkon tiivistyksiä ja veronkorotuksia nähtäneen myös.
Kuntarahoitus muistuttaa, että julkisen talouden tasapainottaminen vaatii myös uusia tuloja. Vihreällä siirtymällä odotetaan olevan suuri rooli kasvun tavoittelussa. Suomeen kaavaillaan vihreän siirtymän investointeja noin 140 miljardin euron edestä. Tästä jo muutaman prosentin toteutuminen mahdollistaisi vuosikymmenen loppupuolella merkittävät kasvulukuvut, Kuntarahoituksessa nähdään.
