Elli Aaltonen HS:ssa: Hallituksen leikkauspäätökset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää varmasti
Elli Aaltonen toteaa Helsingin Sanomien haastattelussa, että hallituksen leikkaussuunnitelmista olisi ollut helppo laatia kunnollinen vaikutusarvio etukäteen. Kuva: Seppo Haavisto
Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että Petteri Orpon, kok., hallituksen linjaukset perusturvaetuuksiin kohdistuvista leikkauksista merkitsevät, että yhä useampi suomalainen joutuu hakemaan perustoimeentulotukea.
Leikkaukset kohdistuvat mm. asumistukeen ja työttömyysturvaan. Aaltonen sanoo ajattelevansa sosiaaliturvasta englannin kielen equity-sanan kautta. Se merkitsee oikeudenmukaisuutta, sitä annetaan niille, joilla on vähemmän.
Aaltonen on perehtynyt sosiaalipolitiikkaan myös mm. tutkijana ja Kelaa ennen muissakin alan johtotehtävissä. Hän toimii nykyään Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajana.
Aaltonen sanoo pitävänsä varmana, että toimeentulotuen tarvitsijoiden määrä kasvaa leikkauspäätösten takia.
-Siellä on niin paljon sellaisia leikkauksia, joista moni osuu samoihin ihmisiin, Aaltonen sanoo HS:lle ja ihmettelee, miksi hallitus ei ole esittänyt kunnollisia vaikutusarvioita kaikkie sunnittelemiensa leikkausten yhteisvaikutuksista.
-Miksi on niin hirveän vaikeaa tehdä ennakoivaa vaikutusarviointia? Matematiikkaahan se on ihan samalla tavalla, kuin sen laskeminen, mitä leikkauksilla säästetään. Onhan meillä tilastot olemassa, Aaltonen sanoo.
Kunnat maksavat osan toimeentulotuesta edelleen
Syyskuun alussa Kuntaliitto arvioi, että hallituksen budjettiehdotuksen leikkaukset sosiaaliturvaan kuormittavat kuntataloutta arviolta 80–100 miljoonalla eurolla vuosittain. Arvion muaan kustannukset kasvavat tätäkin suuremmiksi, jos etuudensaajat eivät työllisty uusiin työpaikkoihin hallituksen olettamalla tavalla.
Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen totesi Kuntalehdelle syyskuun alussa, että osana kuntatalouden laajaa tarkastelua pitäisi ottaa syyniin myös perustoimeentulon rahoitusosuudet.
– Nyt pitäisikin tarkastella, miten järkevä nykyinen tilanne on, kuuluuko vastuu todellakin edelleen kunnille, Lehtonen sanoi.