Imetyksen tuki ry ilmoittaa sivuillaan, että jos imettävä vanhempi palaa töihin tai opiskelemaan täysimetyksen aikana, vauvan riittävän maidonsaannin voi turvata pumppaamalla äidinmaitoa erossaolohetkien ajaksi ja imettämällä muuten sopivan tiheästi. (Kuva: Pixabay)

Kaupunginvaltuutettu Reetta Vanhanen, vihr., teki aloitteen edistääkseen imetysmyönteisempää ilmapiiriä työpaikoilla Helsingissä. Kaupunginhallitus käsitteli aloitetta noin kaksi kuukautta sitten.

Taustalla on elokuussa 2022 voimaan tullut perhevapaauudistus, jonka tavoitteena on jakaa perhevapaita tasaisemmin vanhempien kesken. Todennäköisesti yhä useammin vanhempi palaa töihin imetyksen vielä jatkuessa ja siinä tilanteessa voi nousta mieleen erilaisia kysymyksiä.

– Moni miettii imetyksen jatkoa. Moni pohtii omaa uraa ja kuinka nopeasti haluaa palata töihin, ja miten nopeasti on mahdollista palata töihin, Vanhanen arvioi.

– Kun imetysasioista voidaan sopia työpaikoilla, silloin vanhemmuutta ja työtä voi olla parempi sovittaa yhteen.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Reetta Vanhanen ja 25 muuta valtuutettua esittivät aloitteessaan, että Helsingin kaupunki tekee konkreettisia toimenpiteitä, jotka mahdollistavat vauvan imetystä ja maidon pumppaamista työpäivän aikana. Samalla kaupunki voi toimia suunnannäyttäjänä ja kannustaa helsinkiläisiä yrityksiä ja muita työnantajia imetysmyönteisyyteen.

Kaupunginhallitus linjasi aloitetta käsitellessään, että työelämän ja imetyksen yhdistämistä on helpotettava kaikissa kaupungin työtehtävissä. Lisäksi on varmistettava, että perhevapaalta palaavat tuntevat mahdollisuutensa jatkaa halutessaan imetystä. 

Vanhanen arvioi kaupunginhallituksen vastauksen olleen kohtuullinen siihen kohdistuneisiin odotuksiin nähden. 

– Kaupunginhallitus oli joka tapauksessa pohtinut asiaa ja edisti keskustelua aloitteesta, jonka tarkoituksena oli sovittaa yhteen äidin toiveita työhön paluusta ja imetyksestä.

Pienetkin teot voivat olla merkityksellisiä

Helsingin kaupungilla on erilaisia työtehtäviä, joissa työajat ja työaikajärjestelyt voivat olla erilaisia. Nämä reunaehdot huomioiden on töihin palaavan mahdollista jatkaa imettämistä töihin paluusta huolimatta, kaupunginhallitus arvioi. 

– Suomessa ei ole lakisääteisiä imetys- ja pumppaustaukoja, mutta asiasta voi keskustella työnantajan kanssa, jos normaalit tauot eivät alkuun riitä pumppausväleiksi, Reetta Vanhanen kannustaa.

– Keskustelua voidaan tarvita myös siitä, missä työpaikalla on hyvä pumpata maitoa ja säilyttää maidot. Se olisi hyvä, jos työpaikoilla mahdollistettaisiin rauhallisia paikkoja, joissa voi imettää ja pumpata. 

– Tällaisten tilojen järjestämisen mahdollisuus vaihtelee tietysti työpaikkakohtaisesti Helsingin kaupungissa, mutta pienilläkin teoilla olosuhteita voi saada paljon paremmiksi. 

Valtuusto otti kopin kaupunginhallitukselta ja käsitteli Vanhasen tekemää aloitetta elokuun lopulla ja katsoi sitten aloitteen loppuun käsitellyksi.

Reetta Vanhanen korostaa avoimen ilmapiirin olevan keskeistä imetysasioiden edistämisessä. Myös imetysasioista työntekijä ja työnantaja voivat keskustella luontevasti ja luottamuksellisesti, hän uskoo.

Työntekijän ja työnantajan yhteys vahvistuu

Jos töihin palaaminen tapahtuu täysimetysaikana, sujuva siirtymä uusiin käytäntöihin voi vaatia vähän enemmän suunnittelua. Täysimetykseen tarvittavan maitomäärän ylläpitämiseksi työpäivän aikana on yleensä pumpattava maitoa. 

Kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin ei sisälly imetystaukoja koskevia määräyksiä, mutta imettäjän on mahdollista käyttää virka- ja työehtosopimusten mukaisia taukoja myös imetykseen.

Työturvallisuuslaissa säädetään myös raskaana olevan ja imettävän työntekijän oikeudesta ylimääräisiin lepotaukoihin.

Täysimetyksen kannalta on turvallista imettää ja pumpata yhteensä 8–12 kertaa vuorokaudessa. 

Edellä mainitut asiat vahvistava ja Imetyksen tuessa asiantuntijana työskentelevä Niina Pöyhönen kertoo, että imettävän vanhemman paluu töihin on vaivattomampaa, kun vauva on vähintään puolivuotias verrattuna täysimetysaikaan.

– Kun vauva on jo hieman isompi ja syö jo kiinteitä ruokia, pumppaamisen kanssa pääsee vähemmällä eikä se välttämättä ole tarpeen lainkaan.

– Isomman vauvan maidontarve turvataan yleensä 3–6 imetyskerralla vuorokaudessa, Pöyhönen vinkkaa.

Imetyksen jatkumisen tukeminen helpottaa perheiden arkea, mutta hyödyttää myös työnantajaa, Pöyhönen jatkaa.

– Konkreettisempana etuna on, että imetetyt lapset sairastavat vähemmän, mikä vähentää vanhempien poissaoloja sairaan lapsen hoidon takia.

– Tutkimusten mukaan työpaikan imetysmyönteisyys myös lisää positiivisia mielikuvia työnantajasta ja toimii sitouttavana tekijänä, Pöyhönen kertoo.

Mothers in Business MiB ry ja Imetyksen tuki ry ovat yhdessä julkaisseet Imetysmyönteinen työpaikka -oppaan, joka tarjoaa käytännön vinkkejä työnantajille ja työntekijöille imetyksen tukemiseksi töihin paluun yhteydessä.

Lue myös:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*