Hallitus välikysymyskeskustelussa: Vastuu sote-palveluverkoista on alueilla – alueiden alijäämien kattamisvelvoitteeseen ei ole tulossa jatkoaikaa

Hallitus vastasi keskiviikkona eduskunnassa keskustan jättämään välikysymykseen sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluista sekä hyvinvointialueiden rahoituksen turvaamisesta.

Osa keskustelusta kului kiistelyyn siitä, leikkaako hallitus sote-palveluista 1,4 miljardia euroa hallituskauden aikana, kuten välikysymyksessä väitetään, vai ei.

Hallituspuolueista esitettiin useita vaihtoehtoisia termejä leikkaamiselle, niistä kenties useimmin mainittiin ”kustannusten hillintä”. Hallituspuolueista myös toistettiin, että itse asiassa hallitus on laittamassa lisää rahaa sote-palveluihin, joiden kustantamisesta valtio on vastuussa.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ihmetteli, mitä hallitusohjelman kirjaus 1,4 miljardista on, jos ei leikkaamista.

-Se on semmoinen summa, jota te kaavailette säästettäväksi, kuin kokonaisen Pohjois-Savon hyvinvointialueen koko toiminta on.

Saarikko myös tivasi pääministeri Petteri Orpolta, kok., onko kokoomuksen ja koko hallituksen linja se, että hyvinvointialueita tuetaan toimimaan tavalla, jossa jokaisessa kunnasssa säilyvät lähipalvelut

-Myös kiinteät palvelut, niiden ydin vaikkapa edes sairaanhoitajavastaanotosta? Saarikko kysyi.

Pääministeri Orpon mukaan varsinaista leikkaamista 1,4 miljardista on vain 65 miljoonaa euroa. Summasta vajaat 400 miljoonaa euroa on tehtävien karsimista ja reilut 800 miljoonaa alueiden tekemiä toimia, Orpo sanoi.

-Jokaisen suomalaisen palvelut turvataan. Pyritään pitämään ne mahdollisimman lähellä, sanoi lähipalveluista.

Orpon mukaan toimia tarvitaan, jotta palvelut olisivat tarjolla myös tulevaisuudessa.

-Hallitukselle jäi iso työ uudistaa palvelut. Edellinen hallitus uudisti hallinnon ja rahoitusmallin. Työ on aivan valtava, että päästään siihen, että palvelut turvataan. Työ tehdään yhdessä alueiden kanssa.

-Pitää käydä läpi kaikki: miten palveluita hankitaan, ostetaan, tuotetaan, järjestetään. Miten it-palvelut on järjestetty. Jokainen euro mitä annetaan lisää, vaatii vastuullista päätöksentekoa yhdessä alueiden kanssa.

Orpo ihmetteli puheita, joissa kritisoidaan palvelujen keskittämissuunnitelmia.

-Luultavasti kaikki puolueet tässä salissa ovat tienneet, että mennään isompaan alueeseen, se keskittää palveluita. Ilmeisesti keskusta on ainoa, jolle se on yllätys, Orpo sanoi.

Orpon mukaan lähipalveluiden turvaaminen ei tarkoita, että jokaisessa kunnassa on terveyskeskus.

-Ei vaan, että palveluihin pääsee, niitä saa kun tarvitse, tarkoituksenmukaisella tavalla, järkevän matkan päässä.

Saarikko muistutti, että hallinnon keskittäminen ei tarkoita velvoitetta keskittää palveluja.

-Mikään ei pakota siihen, etteikö palveluja voisi olla ihmisten kotikunnassa.

-Ei se [palvelujen keskittäminen] ole mikään yllätys, tunnemme kokoomuksen ideologian. Teidän linjanne on sammuttaa valot ja toivoa, että joskus voisi tapahtua jotain hyvää. Teidän linjanne on eri kuin keskustan linja, jonka mukaan sote-palvelut kuuluvat jokaisen suomalaisen kotikuntaan.

Orpo korosti, että malli on edellisen hallituksen tekemä.

-Malli itsessään keskittää. Isommat alueet kieltämättä mahdollistaa sen, että voimme hyödyntää suuruuden ekonomiaa.

Kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho sanoi, että alueille on tärkeää rahoituksen ennakoitavuus ja että hallituksen ohjaus on johdonmukaista.

-Jokainen hyvinvointialue itse päättää, missä niitä palveluita siellä järjestetään. Jos keskustan johtamilla alueilla halutaan poistaa lähipalvelut, niin se on teidän alueen asia, Laiho viittasi keskustan tekemään välikysymykseen ja vaatimukseen sote-palvelupisteen säilymisestä jokaisessa kunnassa.

Myös RKP:n Henrik Wickström korosti alueiden tarvitsevan työrauhaa ja muistutti, että päätösvalta on alueilla.

-Te [keskusta] olette suurin aluepuolue. Keskittykää palveluihin eikä niihin seiniin. Palvelut ensin, sillä linjalla täytyy mennä.

Alueille ei lisäaikaa

Oppositiosta ihmeteltiin hallituspuolueiden näkemystä siitä, että hyvinvointialueille halutaan nyt antaa työrauha, eikä hätiköityihin muutoksiin siksikään haluta mennä.

-Alueilla tehdään tällä hetkellä paniikissa ennen näkemättömiä peruspalveluiden ja lähipalveluiden leikkauslistoja, jotka uhkaavat romuttaa tämän uudistuksen keskeisimmät tavoitteet, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi.

Anderssonin mukaan oli ”mahdotonta ymmärtää”, ettei hallitus suostu edes hyvinvointialueiden alijäämien kattamiskauden pidentämiseen. Nykyisen lainsäädännön mukaan hyvinvointialueiden tulee kattaa tilikaudella ja sen jälkeen syntynyt alijäämä kolmen vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Alueet ovat pahoissa rahavaikeuksissa jo ensimmäisenä toimintavuotenaan. Samalla kun niiden odotetaan laittavan palvelut kuntoon, niiden odotetaan siis saavuttavan merkittävän kustannushillinnän.

Mikäli alueet eivät saa talouttaan kuntoon, niiden yhdistämisen tarvetta voidaan arvioida.

Oppositiopuolueet vaativat välikysymyskeskustelussa toistuvasti alijäämänkauden pidentämistä, ja samaa on esitetty myös alueilta.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson, ps., mukaan lisäaikaa ei ole tulossa.

Palvelujen nykytilanteeseen on Juuson mukaan syynä se, että sote-uudistusta on tehty 15 vuotta ja sinä aikana palveluja ei ole kehitetty.

Kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen, kok., muistutti, että alueiden tehtävänä on uudistaa toimintaa, eikä siirtää vanhoja toiminnan malleja sellaisinaan uuteen organisaatioon.

-Rahat ja henkilöstö eivät riitä nykyisellä tavalla palvelujen järjestämiseen. Sen me kaikki tiedämme. On välttämätöntä, että tässä tilanteessa palveluita uudistetaan rohkeasti.

-Täällä on esitetty, että rahoitusta leikattaisiin 1,4 miljardia. Ei se ole leikkaus, se on kustannusten hillintää.

-Joka vuosi rahoitusta korjataan palvelutarpeen kasvu huomioiden, kustannusten kehitys huomioiden, tehtävämuutokset huomioiden. Lisäksi on mekanismeja, jotka tarvittaessa korjaavat rahoitusta jälkikäteen.

Ikonen muistutti myös, että alueet ovat toimineet vasta yhdeksän kuukautta.

-Tämä on ennenaikainen vaihe vielä vetää johtopäätöksiä rahoitusmallin toimivuudesta, vaan nyt on hyvä antaa työrauhaa, mitä itse asiassa hyvinvointialueet itsekin toivovat.

Ikonen myös perusteli, miksi alueiden budjettialijäämien kattamiskautta ei voi pidentää.

– Pidentäminen ei ratkaise sitä ongelmaa, että joka tapauksessa ne alijäämät pitää ennemmin tai myöhemmin kattaa. Jos kautta pidennetään, kuorma voi kasvaa vielä suuremmaksi. On myös heidän [alueiden] intressissään hakea ratkaisua aikaisemmin.