Kolumni: Pienikin muovimäärän erilliskeräys kannattaa – kiertotaloustoimilla kohti kestävyystavoitetta

Mikä yhteinen nimittäjä on kysymyksillä, jotka liittyvät Suomen kauppataseeseen, kuntatalouteen, huoltovarmuuteen, kestävyystavoitteisiin ja yritysten liiketoimintamahdollisuuksiin? Kiertotalouden odotetaan luovan taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia tarjoten samalla ratkaisuja moniin ympäristöongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön.

Kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun merkitys on korostunut viime vuosina. Yhä useampi meistä ymmärtää, että meidän on tehtävä konkreettisia toimia ympäristön suojelemiseksi kaikilla osa-alueilla. Yksi keskeinen toimi on vähentää muovijätteen määrää ja edistää muovien kiertotaloutta. Suomi on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet kiertotalouden ja hiilineutraalisuuden suhteen. Rakennussektorilla tehtävillä toimilla voidaan edistää tavoitteisiin pääsyä.

Kalvomuovia syntyy, mielestäni jopa hieman yllättäen, pienissä kohteissakin niin paljon, että erilliskeräys on kannattavaa. Aaltoyliopiston rakennustekniikan laitoksella tuotetun tutkimuksen mukaan esimerkiksi kerrostaloja tarkasteltaessa kalvomuovijätettä syntyy betonielementtikohteissa 0,3 kg bruttoneliömetriä kohden ja puukohteissa vielä enemmän. (Peltokorpi & Chauhan, 2022) Kun erilliskeräyksen kannattavuusraja on 21 kg/kohde, kannattaa muovin erilliskeräys jo 70 brm2 kokoisissa kohteissa, eli käytännössä jo omakotitalojen piensarjalaisista lähtien. (RAMPO-hanke)

Tukea muovien käsittelyyn rakennustyömailla tarjoaa Rakentamisen muovit green deal -sopimus. Rakennuttajina toimivat kunnat voivat sitoutua vapaaehtoiseen sopimukseen, jonka avulla edistetään muovien kiertotaloutta rakentamisessa. Vaikka sopimus on vapaaehtoinen, sen vaikutukset voivat olla merkittäviä sekä ympäristön että kuntien talouden kannalta.

Rakentamisen muovit green deal -sopimuksessa kunnat ensivaiheessa sitoutuvat perehtymään kalvomuoveihin ja välittämään tietoa myös rakennusalan kumppaneilleen. Kahteen vaiheeseen jaettu liittyminen madaltaa kynnystä lähteä viemään asiaa eteenpäin ja suunnittelemaan kunnan tai kaupungin omaa polkua rakentamisen kalvomuovien kiertotalouden edistämiseksi. Etenkin, kun tietotarvetta tyydyttämään on saatavilla kunnille ja muille tilaajille avoin ja napakka paketti kalvomuoveista, joka vastaa kysymykseen: ”Miten muovien kiertotaloutta voidaan tukea hankinnoilla?”.

Kuntien kannattaa hyödyntää mahdollisuus, jonka Rakentamisen muovit green deal -sopimus tarjoaa kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Nyt on hyvä aika pohtia omia kestävyystavoitteita ja sitoutua sopimukseen. Sopimus hyödyttää paitsi ympäristöä myös kuntien asukkaita lisäten kunnan veto- ja pitovoimaa ympäristötietoisen työikäisen väestön keskuudessa. Julkisina hankkijoina toimivien kuntien on mahdollista toimia edelläkävijöinä kestävyyskysymyksissä, ja tämä sopimus tarjoaa siihen oivan tilaisuuden.

Kuntien sisäisen kehityksen lisäksi toiminnalla on vaikutuksia myös kansallisella tasolla. Vuonna 2019 Suomi asetti tavoitteen rakennus- ja purkujätteen hyödyntämisestä. Tavoite hyödyntämisasteesta asetettiin 70 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vuosittainen jatkuva 70 %:in hyödyntämistavoite kirjattiin myös uuteen jäteasetukseen (978/2021). Valitettavasti nykyinen hyödyntämisaste on jäänyt alle 60 prosentin, mikä asettaa haasteen tavoitellulle hiilineutraaliudelle vuonna 2035 ja kiertotalouden edelläkävijyydelle vuonna 2025. Rakennussektori on yksi suurimpia muovia käyttäviä toimialoja, ja muovijätteiden kokonaismäärä kasvaa huolestuttavasti, ellei toimiin ryhdytä nyt.

Sopiva etukeno auttaa reagoimaan maailman muutosten mukana pysymiseen. Muovien aiheuttamiin ongelmiin on herätty globaalisti. Rakennussektorilla syntyvät innovaatiot muovien kierrätykseen ja käytön vähentämiseen liittyen voivat päätyä tulevaisuudessa kuntatalouden kohentamisen lisäksi koko kansantaloutta hyödyttäviksi vientituotteiksi.

Janne Keränen, kiertotalouden asiantuntija, Motiva