Lakiklinikka: Kuka vastaa tuulivoimaloiden turvallisuudesta?
Kuva: Kari Långsjö
Tuulivoimaloista saattaa lentää jäätä, voimaloita on palanut, niistä on pudonnut osia tai roiskunut öljyä. Onpa tuulivoimalan lapojakin pudonnut. Tuulivoimaloiden turvallisuus ja siihen liittyvät vastuukysymykset askarruttavat kuntia.
Kuntaliiton tuulivoimaoppaan mukaan tuulivoimatuotannosta syntyy hyvin harvoin vaaraa ulkopuolisille. Mahdolliset onnettomuudet, muun muassa voimalapalo, ovat paitsi harvinaisia myös paikallisia. Tuulivoimaloiden lapoihin ja rakenteisiin voi kertyä jäätä tai tykkylunta. Jäätävien olosuhteiden aikaan voimalan lähellä liikkumista on hyvä välttää, koska tietyissä olosuhteissa voimalan lavoista voi pudota irtoavaa lunta tai jäätä. Pääsääntöisesti irtoava materiaali putoaa roottorin halkaisijan sisäpuolelle eli lapojen alle, mutta kappaleita voi lentää myös kauemmaksi.
Mikäli tuulivoimalan lähialueilla on paljon esimerkiksi virkistyskäyttöä, on todennäköisimmille kulkureiteille hyvä asentaa varoituskylttejä tai joissakin tapauksissa myös varoitusvaloja. Mahdollisena riskialueena voidaan laajimmillaan käytännössä pitää etäisyyttä, joka saadaan laskemalla yhteen voimalan tornin korkeus ja roottorin halkaisija.
Liikkumista tuulipuiston alueella ei pääsääntöisesti rajoiteta. Kyse on kuitenkin teollisesta sähköntuotantoalueesta, joten esimerkiksi leiriytymistä tai muuta pitkäkestoista oleskelua voimaloiden välittömässä läheisyydessä on syytä välttää. Rakentamisvaiheen jälkeen tuulivoimapuistoalueella voi harjoittaa maa- ja metsätaloutta normaalisti aivan tuulivoimaloiden vierustoja lukuun ottamatta. Aluetta voi käyttää edelleen normaalisti metsästykseen, marjastukseen tai muuhun ulkoiluun. Merituulivoimapuistojen alueella voi rakentamisvaiheen jälkeen yleensä veneillä ja kalastaa, lukuun ottamatta pohjatroolausta, joka voisi vahingoittaa kaapeleita.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
* * *
Oikeuskäytännössä (esim. KHO muu päätös 2298/2019) on katsottu myös, että tuulivoimala-alueiden virkistyskäyttömahdollisuudet eivät yleensä merkittävästi heikkene tuulivoimaloiden rakentamisen tai jään putoamisesta aiheutuvan vaaran vuoksi. Talviaikaisesta tuulivoimaloiden lapoihin kertyvän jään irtoamisen muodostamasta riskistä voi tosin aiheutua rajoitteita virkistyskäytölle voimaloiden välittömässä läheisyydessä.
Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) edellyttää, että rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä (MRL 166 §).
Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen. Jos tuulivoimalan käyttämisestä on luovuttu, tuulivoimalan rakennustyö on jätetty kesken tai tuulivoimala on osaksi tai kokonaan tuhoutunut, rakennuspaikka ympäristöineen on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna turvallisuutta tai rumenna ympäristöä (MRL 170 §).
* * *
Tuulivoimaloiden purkamiseen ja purkujätteisiin sovelletaan samoja säännöksiä kuin muuhunkin rakennusten ja laitteiden purkamiseen. Tuulivoimalan purkamisesta vastaa purkamisluvan ja maanvuokrasopimusten mukaan lähtökohtaisesti voimalan omistaja. Sopimuksessa voidaan velvoittaa tuulivoimayhtiö asettamaan vakuus tuulivoimalan ja sen perustusten purkamisen turvaamiseksi.
Vahingon sattuessa rakennuksen omistaja tai haltija vastaa vahingonkorvauslain perusteella ja tuottamuksellisista vahingoista rikosoikeudellisesti (esim. KKO 2007:62) vastaavasti kuin muidenkin rakennusten osalta. Voimalayhtiöt käytännössä vastaavat rakentamis- ja tuotantovaiheen turvallisuudesta ja mahdollisten vahinkojen korvausvelvollisuudesta. Kiinteistönomistajille, jotka ovat maanvuokrasopimuksella siirtäneet alueiden hallinnan tuulivoimayhtiöille, vastuu onnettomuuksista saattaa siirtyä tilanteissa, joissa tuulivoimayhtiö lakkaa esimerkiksi konkurssin jälkeen.
Marko Nurmikoulu, johtava juristi, Kuntaliitto
Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 11/2023
