Kela haluaa Omakannalle mobiilisovelluksen, voisi tulla käyttöön reilussa vuodessa – STM toppuuttelee vielä

Kanta-palvelut eli kansalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon digitaaliset palvelut saattavat olla käytettävissä mobiilisovelluksessa vuoden 2025 alusta lähtien, mikäli Kela saa tahtonsa läpi.

Kela odottaa tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriöstä ”vihreää valoa” sovelluksen toteuttamisen eteenpäin viemiseksi, kertoo pääjohtaja Outi Antila.  

Omakannan käytettävyyttä mobiililaitteissa on kehitetty, mutta varsinainen sovellus puuttuu.

Kelan kyselyissä on käynyt ilmi, että sovellukselle löytyisi halukkaita käyttäjiä. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) esiselvityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon mobiilipalveluista yhdeksi suositukseksi nousi Omakanta-sovelluksen toteutus. 

Kelassa nähdään, että sovellus helpottaisi erityisesti niiden asiointia, jotka asioivat Omakannassa paljon. Mobiilisovelluksessa tunnistautuminen olisi nopeaa, ja käyttäjiä hyödyttäisivät myös ilmoitukset ja käyttäjän mukaan räätälöitävä aloitusnäkymä. 

Nykyisellään Omakanta on käytettävissä puhelimella selaimen kautta. 

– Sovellukset ovat kuitenkin kätevämpiä ja niiden kautta kirjautuminen on tietoturvallisempaa. Sovellus olisi iso askel eteenpäin digitalisaatiossa, Outi Antila sanoo Kuntalehdelle.  

Sovellus tukisi myös hyvinvointialueita

Kanta-palvelujen käyttäjiä ovat kansalaiset, apteekit, terveydenhuolto ja sosiaalihuolto ja myös niin julkisen terveydenhuollon kuin yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajat käyttävät Kanta-palveluja.  

Kelassa sovelluksen odotetaan palvelevan myös mm. hyvinvointialueiden digipalvelua. Sovellus voisi ohjata asiakasta tarpeen mukaan alueiden palveluihin. Koska Omakanta on kansallinen palvelu, se Kelan mukaan varmistaa sujuvan asioinnin myös silloin, kun asiakas asioi usealla hyvinvointialueella ja yksityisissä palveluissa. 

-Kannassa on kaikki terveystiedot ja jatkossa myös sosiaalihuollon tiedot, sitä kannattaa myös käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyväksi, Antila muistuttaa. 

Kantaa käyttää vuosittain noin 3,5 miljoonaa käyttäjää. Käyttäjistä viidennes on yli 65-vuotiaita. 

Antilan mukaan on vanhentunut ajatus, että ikä karsisi käyttäjiä. 

-Nykyisin mikään digijärjestelmän käyttö ei ole niinkään iästä kiinni. Kannan käyttäjissä on paljon myös yli 80-vuotiaita. 

Kannan käyttömäärät pomppasivat koronapandemian myötä, kun rokotustodistuksille tuli tarvetta. 

-Viime vuonna tehtiin lähes 40 miljoonaa kirjautumista omakantaan, Outi Antila kertoo. 

Kasvokkain kohtaaminen ei katoa

Aiemmin tänä vuonna STM on jo näyttänyt ”vaaleanvihreää valoa” Kanta-sovelluksen rahoitukselle. Kela on valmiina toteuttamaan sovelluksen heti, kun vahvistus STM:ltä saadaan, Antila sanoo. Taustavalmistelua on tehty kesästä asti. 

-Siitä, kun tämä aloitetaan toden teolla, noin vuoden päästä äppi olisi olemassa, arviolta vuoden 2025 alussa. 

Tarkoituksena on edetä sovelluksissa siten, että Omakanta-sovelluksen tultua käyttöön alkaisi Kela-sovelluksen valmistelu. 

Se toisi sosiaaliturvajärjestelmän vielä nykyistä digitaalisempaan muotoon. Etuuksia hakevista noin 80 tekee hakemuksen netissä.  

Sovellusten kehittäminen ei tarkoita kasvokkaisen palvelun alasajoa, Outi Antila korostaa. 

-Mikään näistä äpeistä ei poista sitä, että osa meidän asiakkaista tulee aina tarvitsemaan kasvokkaista palvelua. Nämä eivät poista sitä, mutta nämä muuttavat digiasioinnin entistä helpommaksi ja turvalliseksi niille, jotka sitä käyttävät. 

STM: Rahoitus ei itsestäänselvyys

Kelan arvio sovelluksen rakentamiskustannuskista on noin 3,7 miljoonaa euroa, joka jakautuu parille vuodelle. Sovelluksen tulisi palvellla laajaa käyttäjäryhmää ja olla helppokäyttöinen, sitä tehdessä on varmistettava korkea tietoturvan taso ja sen on toimittava yhteen koko Suomen potilas- ja asiakastietojärjestelmien kanssa niin, että tiedot näkyvät oikein kaikkialta.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan, että sovelluksen toteuttamiseen tarvittava rahoituspäätös ei ole itsestään selvä asia. Omakanta-sovellusta on ministeriössä käsitelty lähinnä kehittämiskustannusten osalta. Jos sovellus toteutetaan, siitä tulee jatkuvia ylläpitokustannuksia, ja kun kyseessä on pitkäaikainen sitoumus, on arvioitava tarkemmin, kuinka isoista kustannuksista viime kädessä on kysymys, sanoo johtaja Markku Heinäsenaho STM:n Digitalisaation ja tiedonhallinnan yksiköstä.

Käytännössä vihreän valon antaminen edellyttäisi kokonaiskustannusten tarkastelua esimerkiksi kymmenen vuoden aikajänteellä. 

Ministeriön näkökulmasta pöydällä on paljon muitakin asioita. 

– Niistä pitää miettiä, mitä halutaan toteuttaa, mihin rahaa kannattaa kohdentaa. Pohdinnan alla on sekin, että hyvinvointialueiden omat sovellukset tarjoavat osin samankaltaisia toiminnallisuuksia kuin Omakanta-sovellus tarjoaisi, Heinäsenaho sanoo.  

STM päättänee vuoden loppuun mennessä, tehdäänkö Omakanta pian vai lykätäänkö sitä eteenpäin. 

-Samaan aikaan on tarve muutenkin miettiä kansallisen arkkitehtuurin rakentamista. Meillä on hyvinvointialueet ja tehdään kansallista palvelureformia, jolla pyritään uudistamaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Samassa yhteydessä täytyy miettiä sähköisen asioinnin kerros ja mitä osaa Omakanta siinä jatkossa esittää. 

-Tämä sijoittuu isompaan kontekstiin. Päätöstä ei tehdä yksittäisestä asiasta vaan pitää olla isompi strateginen näkymä siellä taustalla.