Yritys kotouttaa 80 syyrialaisen kiintiöpakolaisen ryhmä Rautalammille epäonnistui, jäljellä on enää yksi perhe – Lue tästä syyt
Syyrialaisperhe muutti Pohjois-Savon Rautalammilta Varsinais-Suomen Turkuun. Koolla ovat tällä kertaa Hamza Al-Mahmaud (vas.), Rania Darwiz, Ayman Al-Mahmaud, Ahmad Al-Mahmaud, Mohammad Al-Mahmaud ja sukulainen Saed Al-Mahmaud. - Turussa on helppo viihtyä, sillä täällä on paljon sukulaisia ja tuttavia, Rania Darwiz sanoo. Kuva: Jussi Vierimaa
Rautalammin kunnassa Pohjois-Savossa toivottiin syksyllä 2016, että mahdollisimman moni turvapaikanhakijoista jäisi pysyvästi Rautalammille. Noin 3 000 asukkaan kunta tarvitsi silloin ja tarvitsee edelleen nuoria.
Kuntalehti kävi silloin tapaamassa Syyriasta keväällä 2016 Suomeen tulleita Ayman Al-Mahmaudin ja Rania Darwizin viisilapsista perhettä. He olivat saaneet asunnon vuokrakerrostalosta Rautalammin keskustasta.
Asunto oli heidän mielestään liian pieni, mutta kunta halusi sijoittaa perheen mieluummin kerrostaloon kuin syrjäseudulle omakotitaloon, jotta he eivät tuntisi oloaan liian yksinäiseksi. Kotouttaminen mahdollisimman nopeasti savolaisiksi kävisi helpommin siellä missä on enemmän ihmisiä, kunnassa ajateltiin.
Melkein koko Al-Mahmaudin perhe muutti kuitenkin viime vuonna Rautalammilta toiselle puolelle Suomea Turkuun, jossa on noin 200 000 asukasta. Se on suomalaisittain suurkaupunki.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Syinä muuttoon oli perheen äidin mukaan se, että Turussa oli isohko syyrialaisyhteisö, sukulaisia sekä enemmän työmahdollisuuksia kuin Rautalammilla.
– Turussa on helppo viihtyä, sillä täällä on paljon sukulaisia ja tuttavia, Rania Darwiz sanoo.
Hänen miehensä on jäänyt eläkkeelle, mutta lapset ovat työ- ja kouluiässä.
– Tärkein syy muuttoon oli suuri kaupunki, joka tarjoaa lapsillemme Rautalammia paremmat työ- ja koulutusmahdollisuudet, Darwiz korostaa.
Suurin osa Al-Mahmaudin perheen lapsista muutti vanhempiensa kanssa Turkuun. Vain lähihoitajaksi valmistunut Yamen Al-Mahmaud jäi Rautalammille, jossa hän asuu tyttöystävänsä kanssa.
Täysi-ikäinen Ahmad asuu vielä kotona samoin kuin nuoremmat sisarensakin, lukiolaistyttö Jamama ja pikkuveli Hamza.
Rakennuksilla maalaustöitä tehnyt Mohammad onmuuttanut Kuopiosta Turkuun pizzeriaan töihin, kun rakentaminen on hiljentynyt.
Jäljellä enää yksi perhe
Yritys kotouttaa 80 syyrialaisen kiintiöpakolaisen ryhmä Rautalammille epäonnistui.
– Jäljellä ei ole enää kuin yksi syyrialaisperhe, kertoo Rautalammin kunnan kotouttamisohjaaja Anni Rönkä.
Rautalammin kunnanhallitus linjasi viime vuoden syyskuussa, ettei syyrialaisia oteta enää kuntaan vastaan. Sen sijaan kuntaan on muuttanut sotaa pakoon useita ukrainalaisia, pääasiassa äitejä ja lapsineen.
– Toiveena oli, että syyrialaiset olisivat jääneet lapsineen pysyvästi Rautalammille, koska vanhusvoittoisen väestörakenteen vuoksi olisi tarvittu nuoria, sanoo Rautalammin kunnanjohtaja Anu Sepponen.
Vuonna 2016 aloitettuun syyrialaisten kotouttamiseen käytettiin runsaasti kunnan varoja. Muun muassa kerrostaloasuntoja remontoitiin, jotta perheet olisivat voineet asua lähellä muita syyrialaisperheitä, mikä oli heidän toiveensa.
Mikä meni pieleen?
Eläkkeellä oleva Rautalammin entinen kunnanjohtaja Risto Niemelä on yllättynyt syyrialaisten poismuutosta. Hän oli käynnistämässä syyrialaisten kolmivuotista kotoutumisprojektia, johon Kuopion ELY-keskus myönsi 400 000 euron tuen.
– Yhtenä tekijänä olivat ihmisen perustarpeet, joihin kuuluvat oma kieli, kulttuuri ja identiteetti. Jo vuosikymmeniä sitten ihmeteltiin, kun kiintiöpakolaisina Kajaaniin sijoitetut thaimaalaiset eivät jääneet Kainuuseen, vaan he muuttivat muiden thaimaalaisten luokse pääkaupunkiseudulle, kertoo Siirtolaisuusinstituutin tutkimusjohtaja emerita Elli Heikkilä.
Hän on pitkään tutkinut maan sisäistä muuttoa. Myös ulkomaalaistaustainen väestö keskittyy kasvukeskuksiin, kuten Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun.
– Sama ilmiö havaittiin, kun suomalaiset muuttivat sankoin joukoin työn perässä Ruotsiin 1960- ja 1970-luvuilla. Esimerkiksi Göteborgiin muodostui suomalaisten yhteisö, jossa pärjäsi suomen kielellä. Tämä ilmeni myös Inkeri Lamérin Siirtolaisuusinstituuttiin tekemässä tutkimuksessa, Heikkilä sanoo.
Lamér oli aikoinaan ruotsinsuomalaisten Sisuradion toimittaja. Hän haastatteli tutkimustaan varten ruotsinsuomalaisia, jotka olivat olleet Göteborgin telakalla töissä.
– Göteborgissa suomalaisilla on edelleen aktiivista yhteisöllistä toimintaa, Heikkilä huomauttaa.
Samalla tavalla syyrialaisilla on Turussa erilaisia yhteisiä tapaamisia ja kulttuuritilaisuuksia.
Heikkilä muistuttaa, että etenkin toinen ja kolmas suomalaisten siirtolaisten polvi on integroitunut ruotsalaiseen yhteiskuntaan muun muassa avioliiton kautta. Lisäksi sopeutumista on helpottanut jo lapsena hyvin opittu ruotsin kieli ja ystävyyssuhteet ruotsalaisten kanssa.
Yhteenkuuluvuuden tarve on niin vahva, että se voi Heikkilän mukaan ohittaa taloudelliset seikat.
– Eräs Suomeen töihin tullut virolainen naislääkäri sai hyvä työpaikan, jossa oli mukavia työkavereita. Silti hän harkitsi vakavasti muuttavansa takaisin Tallinnaan, jossa olivat vahvat sukulaisuus- ja tuttavuussiteet. Suomessa hän oli työpäivän jälkeen yksin kotonaan.
Oma yritys sitoisi
Syyrialaisille luotiin Rautalammilla todella hyvät puitteet. Muualta tulleita ulkomaalaisia ei katsottu pitkään, vaan Rautalammin asukkaat loivat nopeasti ystävyyssiteitä syyrialaisiin perheisiin. Siihen olivat historialliset perinteet: Rautalammille asutettiin sodan jälkeen siirtokarjalaisia.
Rautalammin pieni maaseutupitäjä osoittautui silti liian pieneksi monille suurkaupungissa asumaan tottuneille syyrialaisille.
Viihtymistä muualle kuin kaupunkiin voisi Elli Heikkilän mukaan edesauttaa, jos maahanmuuttaja voisi perustaa sijoitettavaan kuntaan yrityksen. Hän voisi tarjota töitä myös muille maahanmuuttajille.
Tällainen Närpiön-malli voisi Heikkilän mukaan toimia muuallakin Suomessa. Närpiössä esimerkiksi vietnamilaiset ovat perustaneet palveluyrityksiä, jotka ovat tarjonneet töitä muille vietnamilaisille. Näin vietnamilaisten yhteisö on juurtunut Närpiöön.
Erityisen hyvin maaseudulle ovat sopeutuneet ukrainalaiset, joista moni on lähtöisin maaseudulta.
Eurooppalainen Turku
Turussa maahanmuuttajat ovat keskittyneet itäisen Turun asuinalueille, erityisesti Varissuolle ja Lausteelle.
– Varissuo on yksi Suomen monikulttuurisimmista asuinalueista, sanoo Turun kaupungin tutkimusjohtaja Timo Aro.
Muuttoliikkeen, väestö- ja aluekehityksen asiantuntijana tunnettu Aro huomauttaa, että Turku on Suomen eurooppalaisin kaupunki.
– Turku on ollut pääkaupunkiseudun ohella pitkään maahanmuuttajien kannalta vetovoimainen paikka. Rannikko- ja satamakaupunkien tavoin Turku on ollut avoin kansainvälisille vaikutteille ja yhteyksille, hän sanoo.
Kaksikielisessä kaupungissa kynnys siirtyä monikieliseen kaupunkiin on Aron mukaan alhainen.
Maahanmuuttajan ja muualta Suomesta Turkuun muuttavan ulkomaalaistaustaisen on Aron mukaan helppo sopeutua, koska kaupungissa on vakiintuneita eri kansallisuuksien yhteisöjä, joka helpottaa kotoutumista.
TAUSTA: Puoli miljoonaa ulkomaalaistaustaista
Vuoden 2022 lopulla Suomen väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia 508 000 eli yhdeksän prosenttia. Selvästi koko maan keskiarvoa enemmän ulkomaalaistaustaisia asui Ahvenanmaalla, 17,6 prosenttia, ja Uudellamaalla, 16,9 prosenttia.
Ulkomaalaistaustaisista selvästi yli puolet asui Uudellamaalla. Varsinais-Suomessa ulkomaalaistaustaisia asui suhteellisesti yhtä paljon kuin koko maassa eli 9,1 prosenttia. Suhteellisesti pienin ulkomaalaistaustaisten osuus oli Etelä-Pohjanmaalla, kolme prosenttia.
Kun väestöosuuksia tarkastellaan kunnittain, vuonna 2022 ulkomaalaistaustaisten osuus oli suuri erityisesti monissa Ahvenanmaan kunnissa, pääkaupunkiseudulla, Närpiössä, Korsnäsissä, Turussa ja Pietarsaaressa.
Näissä kunnissa ulkomaalaistaustaisten osuus alueen väestöstä vaihteli 13 prosentista 29 prosenttiin. Vastaavasti yhdeksässä kunnassa ulkomaalaistaustaisten osuus on alle prosentin. Määrällisesti eniten ulkomaalaistaustaisia on Helsingissä, jossa asuu neljäsosa (124 000 henkilöä) koko ulkomaalaistaustaisesta väestöstä.
Turussa ulkomaalaistaustaisia oli vuoden 2022 lopussa 27 992, 14,1 prosenttia turkulaisista. Ulkomaan kansalaisia oli Turussa 16 156, 8,2 prosenttia kaupunkilaisista.
Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 12/2023.
Juttua korjattu 7.12. klo 10.40: Muutettu otsikon ja leipätekstin kotiuttaa-verbi kotouttamiseksi.
TEKSTI: TAPIO MAINIO
