Arkistosta: Näin Juvan Mervi Simoska ratkaisee kiistoja työssään – ”Kuntajohtajaa vastaan voidaan laatia pitkiä syntilistoja”

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 6-7/2023 ja verkossa ensimmäisen kerran 13.6.2023.

Juvan kunnanjohtaja Mervi Simoska astelee reippaasti korkokengissä sateen kastelemaan ruohikkoon. Vehmaan kartanon komean kivinavetan seinä sopii hyvin kuvausten taustaksi, sillä nyt ollaan maataloudesta ja elintarviketuotannosta elävässä kunnassa.

– Tuohon Pieksämäentien toiselle puolelle on suunnitteilla kuudensadan lypsylehmän yhteisomistukseen tuleva suurnavetta, hän viittilöi kartanon koivukujalle päin.

Kartanon navettaan on tulossa aurinkosähkö. Sen toimittaja kiinnostaa kunnanjohtajaa, kuten lähes kaikki mitä kunnassa tapahtuu.

Viime talvena uhannut energiakriisi toi lisävauhtia myös Juvan kunnan uusiutuvan energian hankkeisiin. Tuulivoima osoittautui hankalaksi. Tuulimyllyille otollisia alueita Etelä-Savon maakunnasta kartoitettiin maakuntakaavoituksen yhteydessä yli viisikymmentä, mutta Puolustusvoimat karsi lausunnossaan niistä suurimman osan ja sopiviksi katsottiin vain seitsemän aluetta.

– Kotiseudullani Simossa on paljon tuulivoimaloita ja kiinteistöveron kautta niillä on merkittävä vaikutus kuntatalouteen. Meille aurinkosähkö on kuitenkin tällä hetkellä tuulivoimahaasteiden takia varteenotettava uusiutuvan energian lähde.

Juvan ensimmäinen iso aurinkopuisto on parhaillaan nousemassa kunnan vuokramaalle. Kunta vahvistaa syksyllä ensimmäistä kertaa kiinteistöveroprosentin myös voimalaitoksille.

Simoskan mukaan viime talvena koettuun energiakriisiin kunnan oli vaikea varautua. Oli pakko sopeutua, sillä kunnan on tuotettava palvelunsa kaikissa olosuhteissa.

– Varauduimme muun muassa kiertäviin sähkökatkoihin, laitoimme uimahallin toisen saunan pois päältä ja lyhensimme katuvalojen palamisaikaa. Toimet olivat pientä siihen nähden, että energian hinnannousu näkyi isona hyppäyksenä käyttötalousmenoissa.

Kuluvana keväänä Juvan kunta siirtyi Suur-Savon Sähkön kuntasähkö-sopimuksesta pörssisähköön. Se siirto kannatti.

Sota toi ukrainalaiset

Kuten muidenkin kuntajohtajien, myös Mervi Simoskan viime vuodet ovat täyttyneet erilaisten kriisien hoidosta. On koronaa, energiakriisiä ja Ukrainasta sotaa pakoon lähteneiden asioita.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa toi kunnan asukaslukuun (5 800) nähden ison joukon sotaa pakenevia Juvalle. Heitä on tällä hetkellä satakunta.

– Ensimmäiset tulivat viime vuoden maaliskuun alussa. Juva oli heille luonteva paikka tulla, sillä meillä on vahva alkutuotanto ja monet olivat olleet täällä tiloilla kausitöissä. Uutta oli, että mukana tuli myös lapsia, Simoska kertoo.

Juvalla toimii Suomen Punaisen Ristin Mikkelin vastaanottokeskuksen filiaali, joka järjestää majoitusta ukrainalaisille entisen ammattiopiston asuntolassa. Osa asuu kunnan vuokrataloyhtiön asunnoissa. Työpaikkoja on löytynyt muun muassa erikoisyrttejä tuottavalta Turakkalan puutarhalta sekä KruunuHerkulta.

Simoska arvioi, että työikäisistä Juvalla olevista ukrainalaisista kuusikymmentä prosenttia on työllistynyt hyvin. Joitakin opiskelee hoiva-avustajiksi oppisopimuksella, ja yhden ammatiltaan opettajan kunta rekrytoi kouluun ukrainalaislapsia opettamaan.

– Heti alussa kunnantalon neuvonta toimi mööpelikoordinaattorina, välitti tarvittavaa tavaraa ja koordinoi kuljetukset. Pienempää tarviketta toimitettiin meille kunnanvirastolle, ja tavaraa löytyy meiltä edelleen. Yksityiset kuntalaiset ovat olleet hienosti mukana, Simoska kiittelee.

Turbulenssia ilmassa

Etelä-Savon kuntajohtamisilmasto on ollut viime aikoina varsin turbulenttia. Mervi Simoska laskee, että neljä kunnan- ja kaupunginjohtajaa on joutunut lähtemään virasta niiden seitsemän vuoden aikana, kun hän on ollut virassaan.

Mikkelistä ulos savustetun Timo Halosen läksiäissanoissaan Simoska riimitteli ”Mikkelin tauti taitaa olla tarttuvaa sorttia, herkästi näytetään lähtöporttia”.

– Se oli kyllä paha enne. Tarttuvasorttisuus on nyt konkretisoitunut Mäntyharjulla ja Etelä-Karjalan Parikkalassa. 

Simoska toteaa, että hänen virkauransa aikana kaikissa muissa Etelä-Savon kunnissa johtaja on vaihtunut paitsi Savonlinnassa ja Hirvensalmella. Osa lähtijöistä on tosin siirtynyt isompiin kuntiin, toiselle alalle tai eläkkeelle.

Simoskan edeltäjä Heikki Laukkanen toimi Juvan kunnanjohtajana kolmekymmentä vuotta. Yhtä pitkiin uriin saman kunnan palveluksessa Simoska ei usko.

– Kyllähän kuntajohtajan työ on monipuolista ja mielekkyys siinä säilyy jatkuvien muutosten vuoksi, mutta on luontevaa siirtyä uralla eteenpäin. Ei se tarkoita sitä, ettei oltaisi sitoutuneita työpaikkaansa, mutta aikansa kutakin.

Simoskalla tulee syksyllä seitsemän vuotta täyteen Juvalla, ja sitäkin voi pitää melko pitkänä urana samassa kunnassa, sillä aiemmissa tehtävissään hän on toiminut viidestä kuuteen vuotta.

Viime kesänä hän haki Mikkelin kaupunginjohtajan paikkaa ja selviytyi kolmen kärkeen. Valituksi tuli Viitasaaren kaupunginjohtaja Janne Kinnunen.

Kaikkea ei tarvitse sietää

Mervi Simoskan mielestä kuntajohtajan asema ja oikeusturva on heikko, jos häntä vastaan lähdetään vyöryttämään syytöksiä. Se voi tapahtua vailla mitään totuuspohjaa.

– Kuntajohtajaa vastaan voidaan laatia pitkiä syntilistoja asioista, joihin kuntajohtajalla ei ole osaa eikä arpaa. Kuntajohtaja on siinä tilanteessa heikoilla.

Kunnanjohtajan johtajasopimukseen kirjataan vuosittain tavoitteet, joista sovitaan yhdessä kunnanhallituksen kanssa.

– Tavoitteiden pitää olla realistisia ja mielellään myös mitattavia, Simoska korostaa.

Simoskan mielestä asioista pitäisi keskustella kuntajohtajan ja luottamushenkilöjohdon välillä ennakoivasti. Aikaa kannattaa hänen mielestään käyttää keskusteluihin ja yhteisten linjausten löytämiseen.

– Pitää muistaa, että kunnanhallitus vastaa myös kunnanjohtajan työhyvinvoinnista. Mitä tahansa epäasiallista kohtelua ei tarvitse kestää. Meilläkin on oikeutemme.

Verkosto tukee

Kuntien pulmat ovat yhteiset ja kuntajohtajat ovat hyvin verkostoituneita keskenään. Simoska mainitsee erityisen hyvänä kuntajohtajien vertaistukikehittämisen pilottiryhmän, johon hän meni mukaan kahdeksan muun kunnanjohtajan kanssa.

– Kävimme läpi työtä, sen haasteellisuutta, vaikeita johtamistilanteita ja henkilöstökysymyksiä. Meistä tuli tiivis ryhmä, soittelemme usein ja kyselemme kuulumisia.

Simoska korostaa, että pienempien kun-tien johtajat ovat paljon vartijoina. Pitää osata kaikkea ja koko ajan tulee lisää raportoitavaa ja selvitettävää.

– Myös hyvinvointialueelta pyydetään erilaisiin työryhmiin, mikä on tietysti hyvä asia, mutta kun ei ole tekijöitä, se on kunnanjohtaja joka hoitaa.

Mervi Simoska haki kunnanjohtajaksi Juvalle, koska kaipasi maakuntaliiton hallintotehtävien jälkeen ”human touchia” eli inhimillistä otetta. Hän halusi vaikuttaa ihmisten arkielämään.

– Tämä on palveluammatti. Työssä pyrin olemaan läsnä ja saatavilla johtoryhmälle ja muullekin henkilöstölle. Pyrin auttamaan heitä menestymään omassa tehtävässään. Nautin kohtaamisista, ja oveni on aina avoinna myös kuntalaisille.

Poukkoilu harmittaa

Simoskan mukaan kunnilla on edessään vaikeat ajat. Kuntien rahoitus jäi hyvinvointialueuudistuksen jäljiltä huteralle pohjalle. Ennustettavuus on heikkoa ja ensi vuoden talousarvion laadinta äärimmäisen vaikeaa.

– Meiltäkin lähti melkein 90 prosenttia valtionosuuksista ja puolet verotuloista. Kustannuksista lähti 65 prosenttia. Kun täällä itäisessä Suomessa väestökehityskin on ollut pitkään laskeva, tulevaisuus ei lupaa helppoja aikoja.

Simoskan mielestä valtion tulisi pitää kiinni rahoitusperiaatteesta uusia tehtäviä määrätessään.

– Esimerkiksi meillä oli viime vuoden lokakuussa 39 prosenttia varhaiskasvatuksen nollamaksuluokassa tulorajojen muutoksen perusteella. Maaliskuussa tehdyt muutokset tarkoittavat sitä, että nollamaksuluokassa pitää olla 61 prosenttia lapsista.

– Varhaiskasvatusmaksut ovat meille edelleen merkittävä tuloerä, mutta jos nollaluokka kasvaa vielä, tuleeko siitä lopulta maksutonta? Osa kunnista on jo siirtynyt maksuttomaan varhaiskasvatukseen.

Lainsäädännöstä tulevat mitoitukset koettelevat kuntien päivähoitoa ja kouluja myös Juvalla.

– Valtiovallan kannattaisi tarkistaa mitoituksia ja kelpoisuusvaatimuksia, jos meinataan, että me kunnissa pystymme palveluja tarjoamaan. Tuntuu nurinkuriselta, että tehdään mitoituksia, AVI valvoo ja määrää mahdollisesti uhkasakkoja eikä meillä ole henkilöstöä saatavilla.

Simoska toivoo ratkaisun pattitilanteeseen löytyvän kaikkien osapuolten yhteistyöllä.

Rouva Simonen?

Kun sukunimi on Simoska, se kertoo mistä ollaan lähtöisin. Kaikki Simoskat ovat syntyisin lounaisesta Lapista Perämeren pohjukan lohikunnasta Simosta.

Suomessa on kaksi Simoska-nimistä kunnanjohtajaa. Se toinen on Mervi Simoskan veli, Tervolan kunnanjohtaja Mika Simoska. Kaikki Simoskat ovat jotain sukua toisilleen.

Sukunimi johtaa toisinaan erikoisiin tilanteisiin. Yliopistossa eräs tentaattori aikoinaan vilkaisi tenttivastauskuorta ja totesi, että johan on tyttö itselleen nimen keksinyt.

– Meillä kotopuolessa sukunimemme on tuttu eikä aiheuta hämmennystä. Jotkut ovat muualla päin luulleet, että olen rouva Simonen. Olen halunnut sen sukunimeni pitää, ja lapsillamme se myös on.

Mervi Simoska puhuu edelleen synnyinseutunsa murretta. Puheessa kuuluu peräpohjalaisia sanoja kuten pahki eli päin jotakin, ruotsalaisperäisiä sanoja kuten ruukata ja tietysti hän juo kahavia ja ajaa autua.

Simoskan mikkeliläissyntyinen aviomies totesi alkuaikoina tarvitsevansa Mervi–suomi-sanakirjan. Kolmenkymmenen vuoden liiton jälkeen rouvan sanasto on tullut hyvinkin tutuksi.

Mervi Simoska ei usko ylimaallisiin supervoimiin, vaan tavalliseen elämään. Siihen kuuluvat perhe ja harrastukset, jotka vievät ajatukset kokonaan pois työasioista.

– Kotona en ole kunnanjohtaja. Jos minulla on kotiin tullessa naama mutrulla, niin kaikki huoli unohtuu, kun vastassa on ilopilleri, aina iloinen Down-poikamme. Yhdessä perheen kanssa puuhataan kotihommia, veneillään ja liikutaan.

Kaikille työasioita vatvoville Mervi Simoska suosittelee harrastukseksi suunnistusta. Hän on suunnistanut muutaman vuoden ja osallistunut jo kahteen Jukolan viestiinkin.

– Siinä ei passaa hirveästi työasioita ajatella tai on äkkiä hukassa. Joukkuepelit ovat myös hyviä. Et voi haahuilla omissa ajatuksissa.

Kunnanjohtajalta sujuvat myös ompelutyöt ja neulominen. Tuorein aikaansaannos hänellä on yllään haastattelupäivänä.

– Tämän mekon sain aamulla valmiiksi. Olen ollut aina aamuihminen, ja kun aikaisin aloittaa, ehtii monenlaista.