Monessa kunnassa on luovuttu perinteisestä uuden vuoden ilotulituksesta vedoten ilmastonmuutokseen, huonoon säähän tai rahanmenoon – "Palautetta on tullut puolesta ja vastaan"
Kunnan järjestämä ilotulitus voi olla erityisesti lapsille odotettu tapahtuma. (Kuva: Pixabay)
Ilotulitteiden käyttö uutena vuotena jakaa mielipiteitä. Monille kunnan järjestämä ilotulitus on tuttu vuodenvaihteen perinne, mutta osa kunnista on luopunut siitä tänä vuonna tai jo aiemmin. Perustelut vaihtelevat ilmastosyistä sääolosuhteisiin ja saavutettavuuteen.
Kokkolan kaupunki ei tänä vuonna järjestä ilotulitusta lainkaan. Aiemmin ilotulituksia oli kaksi: alkuillasta lasten näytös ja keskiyöllä varsinainen ilotulitus. Viime vuonna päätettiin järjestää vain lasten ilotulitus, ja nyt siitäkin on luovuttu.
Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila kertoo Kuntalehdelle, että ilotulituksen järjestämisen mielekkyyttä oli kaupungissa pohdittu jo usean vuoden ajan.
– Tämän päivän peruste ilotulituksesta luopumiselle on ilmastonmuutos. Palautetta on asiasta tullut puolesta ja vastaan. Monilla eläinihmisillä on ollut ilotulitteiden aikaan huoli lemmikeistään. Kaupungintalon ilotulitukset ovat aina olleet ammattimaisesti järjestettyjä, mutta totta kai suuren yleisötapahtuman järjestämisessä on aina myös oma pohdintansa tapahtuman yleisestä turvallisuudesta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Mattilan mukaan Kokkolan uuden vuoden juhlinnassa on nyt haluttu panostaa lapsiperheisiin. Ilotulituksen sijaan alkuillasta nähdään valoesitys, joka heijastetaan kaupungintalon seinään.
– Jonkinlaisen juhlan haluamme ehdottomasti pitää tulevaisuudessakin, mutta se hakee vielä muotoaan.
Haittaa niin ihmisille kuin eläimille
Helsingissä kaupunki järjestää suuren uuden vuoden juhlan, jossa esiintyy muun muassa Suomen tämän vuoden euroviisuedustaja Käärijä. Ilotulituksen sijaan tapahtumassa nähdään pyrotekniikkashow.
Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtaja Stuba Nikula kertoo Helsingin Sanomille, että päätöksellä on pyritty ennen kaikkea varautumaan vaikeisiin sääolosuhteisiin. Viime vuonna ilotulitus jouduttiin perumaan uuden vuoden aattona kovan tuulen vuoksi. Tuulista säätä on ennustettu myös tälle vuodelle.
Helsingin kaupunki toivoo pyroesityksen myös vähentävän yksityishenkilöiden halua ampua itse raketteja. Rakettien ampuminen on kielletty laajoilla alueilla kaupungin keskustassa.
– Ongelma on se, että amatöörit ampuvat katutasossa pahimmillaan kahdeksan tuntia raketteja, Nikula sanoo HS:lle.
Ilotulitteiden käytöstä vapautuu hengitysilmaan runsaasti terveydelle haitallisia pienhiukkasia. Erityisesti lasten ja kroonisia keuhko- ja sydänsairauksia sairastavien tulisi siksi katsella ilotulitteita mahdollisimman kaukaa, muistuttavat Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja Helsingin Seudun ympäristöpalvelut (HSY).
Myös paukkuherkät lemmikkieläimet kärsivät rakettien ampumisesta, Tukes ja HSY toteavat tiedotteessaan. Jos rakettien ampumiselle asetettuja aikarajoitteita ei noudateta, lemmikkien omistajat eivät osaa varoa ulkona liikkumista aran lemmikin kanssa. Säikähtänyt koira saattaa karata ja juosta liikenteen sekaan.
Porissa ilotulituksesta on luovuttu jo muutama vuosi sitten. Raatihuoneenpuistossa nähdään sen sijaan uutena vuotena valoesitys, jossa kaupungin Raatihuonetta valaistaan 3D-kartoituksen avulla toteutetuilla valoilla. Show on Valon Pori -tapahtuman 2023 pääesitys.
Porin kulttuuriyksikön päällikkö Jyri Träskelin perusteli päätöstä viime vuonna Satakunnan viikon haastattelussa saavutettavuudella. Vain pari minuuttia kestävän, myöhään yöllä alkavan ilotulituksen sijaan kaupunki on halunnut houkutella uuden vuoden juhlintaan mahdollisimman paljon lapsiperheitä.
Osassa kunnista ilotulituksista on luovuttu taloudellisista syistä. Esimerkiksi Kotkasta ja Kouvolasta kerrotaan Ylelle, että kun kaikesta on säästettävä, ilotulituksia ei ole järkevää järjestää.
Joissain kunnissa raketteja ammutaan jopa useampaan kertaan
Monissa kunnissa on edelleen haluttu jatkaa perinnettä tai elvyttää sitä koronavuosien jäljiltä. Esimerkiksi Lappeenrannassa on ensin lapsille suunnattu ilotulitus kello kahdeksalta. Kellon lyödessä 00.00 nähdään varsinainen suurempi ilotulitus.
Joensuussa järjestetään uudenvuodenaattona ilotulitukset sekä keskustassa että useilla asuinalueilla. Kaupunkikeskustayhdistys Virta järjestää ilotulituksen Kauppatorilla kello kuudelta. Kaupunginosien omat tilaisuudet toteutetaan yhteistyönä kaupungin ja alueiden yhdistysten kanssa tunnin välein kello kuudesta alkaen.
Kokkolan naapurikunnissa Perhossa ja Halsualla nähdään kummassakin oma ilotulitus alkuillasta.
– Tämä on ollut meillä perinteenä jo niin kauan, että ei sen muuttamista ole edes mietitty, Halsuan kunnanjohtaja Jari Penttilä perustelee Keskipohjanmaalle.
Perhossa aiheesta käytiin keskustelua, mutta ilotulitusta ei haluttu lähteä perumaan.
– Tottahan toki uudenvuoden vastaanotto halutaan järjestää. Ilotulituksen osalta käytiin keskustelua, että olisiko sen sijaan vaikka joku lasershow, mutta kun ilotulitus oli jo ehditty varaamaan, niin sitä ei lähdetty muuttamaan, Perhon kunnanjohtaja Lauri Laajala kommentoi.
