Vastaanottokeskuksen ansiosta Kemijärven asukasluku nousi ensimmäistä kertaa 2000-luvulla – Keskuksen toiminnan päättyessä moni asia muuttuu Lapin kaakkoisosassa
Kemijärven kaupunki sijaitsee Lapin kaakkoisosassa. Kemijärvi on Suomen erämaisimpia kaupunkeja. Kuva: Kemijärven kaupunki
Vastaanottokeskus on mahdollistanut lukuisia positiivisia asioita Kemijärvellä, vt. kaupunginjohtaja Marjo Säärelä kertoo.
– Keskuksella on ollut iso merkitys.
Palveluntuottaja Lapin SPR on vuokrannut tiloja kaupungilta. Keskuksen kautta on saatu myös asiakkaita vapaille vuokramarkkinoille.
– Olemme saaneet lapsia kouluihin ja aikuiset ovat työllistyneet hyvin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tilastokeskuksen mukaan Kemijärvellä oli alle 7 000 asukasta vuonna 2022. Siitä vuotta aikaisempaan verrattuna pudotusta oli reilun sadan asukkaan verran. Tämä ei ollut yllättävää, sillä Kemijärven kaupungin asukasluku oli laskenut joka vuosi 2000-luvun ajan.
Merkittävä käänne tapahtui viime vuonna. Tilastokeskuksen väestön ennakkotilastojen perusteella Kemijärven kaupungin asukasluku kohosi viime vuonna.
Ennakkotilastojen perusteella Kemijärven kaupungissa oli viime vuoden lopulla 7029 asukasta ja tässä käänteessä vastaanottokeskus on ollut keskeinen tekijä.
– Reilut sata ihmistä on siirtynyt paikallisen vastaanottokeskuksen kautta Kemijärven kaupungin asukkaiksi.
Heikompien vuosien jälkeen Kemijärvi on onnistunut kääntämään suunnan muuttovoiton puolelle, Säärelä lisää.
Yhteensä 350 asiakaspaikkaa mahdollistava SPR:n vastaanottokeskus aloitti toimintansa vuoden 2022 alussa. Iso muutos tapahtuu huhtikuussa, jonka aikana vastaanottokeskuksen toiminta päättyy maahanmuuttoviraston (Migri) päätöksen mukaisesti Kemijärvellä.
– Nyt on vain toivuttava tästä, Säärelä pohtii.
Ukrainalaiset viihtyvät luonnossa
Menojakin vastaanottokeskukseen liittyen tietysti on ollut, Säärelä vastaa.
Mutta valtionosuuksien lisääntymisestä lähtien laskettuna vastaanottokeskus on ollut Kemijärvelle taloudellisesti positiivinen asia, kaupunginjohtaja arvioi.
Joka tapauksessa vastaanottokeskus on antanut paljon muutakin kuin taloudellista hyötyä, kaupunginjohtaja jatkaa.
Vastaanottokeskuksen kautta on saatu Kemijärvelle verrattain hyvin uusia kuntalaisia. Säärelä uskoo, että tämän positiivisen kehityksen taustalla ovat kaupungin asukkaat, jotka ovat osallistuneet sankoin joukoin ja myös vapaaehtoispohjalta auttamaan uusien tulijoiden kotouttamisessa.
Vapaa-ajan mahdollisuuksia ja sosiaalista tukea on riittänyt Kemijärvellä. Vaatteita ja huonekalujakin on järjestetty talkoovoimin, jotta elämä on sujunut, Säärelä luettelee.
Kaupunginjohtaja lisää, että Kemijärven luonto, kalastusmahdollisuuksista lähtien, on varmasti lisännyt kaupungin vetovoimaa monen ukrainalaisen silmissä.
– Sen henkisiä ihmisiä on tänne tullut, että he ovat arvostaneet tätä kaikkea.
Vaikka Kemijärven vastaanottokeskuksen toiminta lakkaa, niin jonkin verran on edelleen sitä kautta saatavissa uusia asukkaita kaupunkiin, Säärelä laskee.
”Osaava henkilökunta”
Vastaanottokeskus on työllistänyt reilut 10 henkilöä, ja siis työllistää vielä huhtikuun loppuun asti.
Lapin SPR:n toiminnanjohtaja Mervi Nikander kertoo, että jo hyvissä ajoin oli tiedossa Migrin kilpailutussuunnitelmat ja niihin liittyvät muutosten mahdollisuudet.
Joka tapauksessa Kemijärven keskuksen lakkautusuutista on pitänyt käsitellä myös työntekijöiden kesken.
– Se on ollut ikävä asia. Meillä on todella sitoutunut ja osaava henkilökunta.
Lapin SPR on toiminut palvelutuottajana myös Rovaniemen ja Kemin vastaanottokeskuksissa.
– SPR Kemin vastaanottokeskuksen toiminta lakkaa myös huhtikuun lopussa, mutta asiakkaat siirtyvät Kemissä toimivan Hemcare Oy:n asiakkaiksi. SPR Rovaniemen sopimus ja nykyinen toiminta lakkaa heinäkuun loppuun mennessä.
Vastaanottokeskustoiminta ei ole loppumassa Rovaniemellä. Kilpailutuksessa katsotaan, mikä taho vastaa jatkossa palveluiden tuottamisesta.
Neljä isoa muutosta
Kemijärven tavoin myös Kuusamon, Outokummun sekä Someron vastaanottokeskusten toiminnat päättyvät huhtikuun lopussa.
Lisäksi maahanmuuttovirasto Migri on ilmoittanut vastaanottokeskusten yhdistämisistä ja kilpailutuksista.
– Keskuksia, jotka kevään aikana kokonaan lakkautetaan, on ainoastaan neljä, maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Elina Nurmi viittaa edellä mainittuihin kuntiin.
Yhdistämisissä on kyse siitä, että alueella nyt toimiva keskus lakkautetaan ja sen toiminnot yhdistetään osaksi alueella jo aiemmin toimivaa vastaanottokeskusta. Tavoitteena on, että vain palveluntuottaja vaihtuisi ja asiakkaat voisivat jopa jäädä asumaan samoihin asuntoihin.
– Siinäkin tapauksessa, että asiakas muuttaa kuntaan, asunnon vuokrasopimus voidaan tietyin ehdoin siirtää asiakkaan nimiin.
Näin toimiessa asiakkaan ei olisi tarpeen muuttaa, vastaanottoyksikön johtaja Elina Nurmi lisää.
Keskukset auttavat kunta-asioissakin
Vastaanottokeskukset on tarkoitettu väliaikaiseen majoittumiseen.
– Vastaanottojärjestelmässä on tällä hetkellä rekisteröityneenä noin 33 300 asiakasta.
Suurin osa asiakkaista on Ukrainasta paenneita.
Turvapaikanhakijat asuvat vastaanottokeskuksessa, kunnes he muuttavat kuntaan mahdollisen myönteisen turvapaikkapäätöksen saamisen jälkeen.
Kielteisen päätöksen saaneiden vastaanottopalvelut päättyvät.
Esimerkiksi tilapäistä suojelua saavat ukrainalaiset puolestaan voivat hakea oikeutta kotikuntaan ja siirtyä kuntalaiseksi oleskeltuaan yhtäjaksoisesti vuoden Suomessa.
Kotikunnan saanut voi itse päättää missä hän asuu, ja hän saa samat oikeudet ja palvelut kuin kaikki kuntalaiset.
Minkä takia kaikki vastaanottokeskuksissa asuvat eivät hae kotikuntaa heti, kun he voisivat näin tehdä, Elina Nurmi?
– Syitä tähän voi olla monia. Keskusteluissa asiakkaiden kanssa on selvinnyt, että osa suunnittelee edelleen paluuta Ukrainaan.
Muutto kuntaan ja siihen liittyen muiden muassa tiettyjen tukien hakeminen koetaan syystä tai toisesta vaikeaksi, Nurmi jatkaa.
– Osaa huolettaa, miten neuvontaa, psykososiaalista tukea ja muita tarpeelliseksi koettuja palveluita olisi saatavilla kunnissa.
Yksin vastaanottokeskuksen asiakkaan ei tarvitse kuntaan siirtymiseen ryhtyä.
– Vastaanottokeskukset avustavat tarvittaessa asiakkaitaan asunnon löytämisessä.
Kuntaan siirryttyään henkilö voi hakea Kelalta toimeentulo- ja asumistukea. Hän voi itse päättää missä hän asuu.
Vastaanottokeskusten tuomat uudet asukkaat voidaan nähdä voimavarana, mikäli siis kyseiset henkilöt jäävät asumaan keskuksen sijaintikuntaan poistuttuaan vastaanottojärjestelmästä, Elina Nurmi tietää.
Ei lisää keskuksia
Maahanmuuttovirasto jatkaa myös tänä vuonna vastaanottotoimintansa kilpailuttamista. Viime perjantaina Migri tiedotti kahdeksasta kilpailutettavasta aluekohteesta, jotka ovat asunto- ja laitospohjaisia vastaanottokeskuksia.
Mikkelin tai Savonlinnan, Imatran tai Haminan ja Rovaniemen sekä Kristiinankaupungin tai Närpiön alueille kohdistuvat kilpailutukset eivät lisää keskusten määrää Suomessa, Migristä kerrotaan.
Samalla periaatteella toimitaan myös kilpailutuksissa, jotka kohdistuvat Joensuun, Kiteen tai Liperin ja Uudenkaupungin tai Salon ja Raahen tai Kempeleen sekä Kokkolan alueille.
Lue myös:
