Ministeriö etsii lukioille uutta rahoitusmallia - Heinäveden lukiossa enää 12 opiskelijaa ja Enontekiöllä 13

Koulutuksen järjestäjien tiiviimmästä yhteistyöstä haetaan ratkaisua aina vain pienemmiksi käyville lukioille. Suomen pienimmässä lukiossa Heinävedellä on enää 12 opiskelijaa.

Naapurikuntien lukiot voivat tarvittaessa yhdistää tarjontaansa ja opiskeluryhmiään. Myös digitaalisuutta voidaan osaratkaisuna hyödyntää, sillä nykyäänkin osa pienten ryhmien opetuksesta annetaan jo etänä.

Lukioiden välisen tiiviin yhteistyön esteenä on nykyinen, kankea rahoitusmalli, jota ollaan uudistamassa, kertoo valmistelua johtava ylijohtaja Petri Lempinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Nykyinen rahoitusmalli suosii pieniä koulutuksen järjestäjiä, joista lähes kaikki on kuntia. Alle 200 lukio-opiskelijan kunta saa korotettua valtionosuutta ja osa pienemmistä kunnista voi lisäksi saada harkinnanvaraista tukea.

– Jos kaksi kuntaa haluaisi yhdistää voimansa ja siirtää omat lukionsa esimerkiksi yhden vastuukunnan vastuulle, voivat he tällä hetkellä opiskelijamäärän kasvaessa menettää korotetun valtionosuuden. Nykyinen rahoitusjärjestelmä estää siten paikallisesti tarkoituksenmukaiset ratkaisut, kertoo erityisasiantuntija Kyösti Värri Kuntaliitosta.

– Tärkeää on, että uusi rahoitusmalli mahdollistaa kuntien kannalta järkevät toimintamallit. Pääperiaatteena tulisi olla, että rahoitusjärjestelmä ottaa huomioon vaativat olosuhteet, mutta ei järjestämistapaa, hän lisää.

– Tarkoitus on, että uudessa rahoitusmallissa kunnat eivät menettäisi laskennallista valtionosuutta, jos ne haluavat yhdistää lukio-opetuksen järjestämisen. Ministeriössä ei haluta estää sitä, sanoo asiantuntija Johannes Leppänen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Keskimääräinen lukio-opiskelijasta maksettava valtionosuus on 7943 euroa vuodessa. Tänä vuonna korkein maksettava yksikköhinta on 33992 euroa per opiskelija.

Suomen pienimmässä lukiossa Heinävedellä on 12 opiskelijaa ja Enontekiöllä 13 opiskelijaa. 30 tai sitä vähemmän lukio-opiskelijoita on 15 koulutuksen järjestäjällä.

– Yhteistyötä on kuntien välillä edelleen liian vähän. Se on kuitenkin ainoa mahdollisuus, kun syntyvyys laskee, sanoo Pellon lukion rehtori Matti Yrjänä.

Pellon lukiossa oli viime vuonna 33 opiskelijaa, tänä vuonna 30. Myös naapurikunnan naapurikunnassa Ylitornion lukiossa on 30 opiskelijaa.

Yhteistyön puute johtaa Värrin mukaan kuntien väliseen kisaan opiskelijoista, joita houkutellaan ilmaisella asunnolla tai ajokortilla lukioon. Keskinäinen kilpailu pienenevistä ikäluokista ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu.

Tällä hetkellä Suomen lukioissa on yli 100000 opiskelijaa. Vuonna 2040 lukiolaisia arvioidaan olevan noin 79000.

Valtakunnallisten opiskelijamäärien sijaan paikalliset ja seudulliset opiskelijamäärät ovat Värrin mukaan tärkeämpiä. Monella seutukunnalla ikäluokka pienenee useita kymmeniä prosentteja.

Uudistuksella tavoitellaan kuntien välisen rahoitusvastuun tasapuolista jakautumista kotikunnan mukaan, Lempinen sanoo.

Nyt etsitään erilaisia paikallisiin olosuhteisiin soveltuvia ratkaisuja ikäluokkien pienentyessä.

Yhteistyöllä voidaan myös parantaa alueellista koulutustarjontaa. Esimerkiksi Oulun kaupunki ylläpitää Oulun lyseon lukion sivupistettä naapurikunnassa Tyrnävällä. Osa opetuksesta annetaan etäyhteydellä Tyrnävällä olevaan toimipisteeseen ja välillä lyseon opettajat käyvät opettamassa 35 kilometrin päässä Tyrnävällä.

– Pieniä lukioita on runsaasti suurten kaupunkien ympärillä olevissa maaseutukunnissa, Lempinen kertoo.

Myös lukioiden polarisaatio kiihtyy.

– Suuremmissa kaupungeissa, kuten Porissa lukiot on keskitetty yhdeksi suureksi lukioksi tai Lahdessa, jossa on kaksi suurta lukiota. Vastaavasti maaseutukuntien lukiot pienenevät, Värri kertoo.

Porin lukiossa on noin 1300 opiskelijaa. Muun muassa kolmannen vuosikurssin opiskelijoita on 14 rinnakkaisryhmää.

Lukiokoulutukseen on valtionosuusjärjestelmässä varattu rahaa 845 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on 300 miljoonaa euroa ja kuntien 545 miljoonaa euroa.

Sen lisäksi kunnat rahoittavat lukiokoulutusta vielä vapaaehtoisesti yli sadalla miljoonalla eurolla, koska valtio leikkaa lukiokoulutuksen rahoitusta.

Teksti: Tapio Mainio