Suomalaisesta ruokajärjestelmästä uusi tutkimus: ”Nykyiseen verrattuna toisin toimimista pitäisi tukea ja vahvistaa, samoin ihmisten osallisuutta ruokajärjestelmässä”
Uudessa ruokajärjestelmässä voitaisiin tukea enemmän esimerkiksi omavaraista ruoantuotantoa. (KUVA: PIXABAY)
Suomen ruokajärjestelmästä tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin järjestelmän heikkouksia ja keinoja, joilla mahdollisiin ongelmiin voitaisiin vastata.
Nykyinen suomalainen ruokajärjestelmä on rakentunut kasvun, erikoistumisen, yksipuolistumisen, keskittymisen ja keskinäisriippuvuuden pohjalle. Sen haavoittuvuudet kuten tukiriippuvuus, biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen, vallan keskittyminen ja kyberriskit ovat sinänsä tunnettuja, todetaan Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen, E2 Tutkimuksen ja Jyväskylän yliopiston toteuttamassa Ruokavarma-hankkeessa.
Haavoittuvuuksia ei voi kuitenkaan poistaa muuttamatta koko ruokajärjestelmän perusolemusta.
– Tämä johtuu siitä, että haavoittuvuuksia ylläpitää harvalukuinen joukko juurisyitä. Niitä ovat muun muassa halvan ruuan politiikka, globaali fossiilitalous ja hehtaarituki. Juurisyyt ovat kuitenkin samalla järjestelmän perusominaisuuksia, minkä vuoksi niitä ei voi irrottaa erikseen poistettavaksi, hanketta Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa johtanut tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen selittää.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Juurisyiden poistaminen tarkoittaisikin käytännössä siirtymistä toisenlaiseen ruokajärjestelmään. Uusi järjestelmä voisi olla esimerkiksi teknologiavetoinen tai omavarainen ruokajärjestelmä.
Tutkijatohtori Irene Kuhmonen Jyväskylän yliopistosta sanoo, että kohti uutta järjestelmää tulisi pyrkiä määrätietoisesti.
– Nykyiseen verrattuna toisin toimimista pitäisi tukea ja vahvistaa, samoin ihmisten osallisuutta ruokajärjestelmässä. Nyt lähes kaikki resurssit käytetään entisenkaltaisen toiminnan tukemiseen, mikä vain syventää haavoittuvuuksia, Irene Kuhmonen arvioi.
Tutkija Atte Penttilä E2 Tutkimuksesta pohtii, että tulevaisuuteen kannattaisi suunnata etsimällä vastauksia neljään kysymykseen: miten valtaa hajautetaan, miten kaikenlaista monimuotoisuutta lisätään, miten muutosvalmiutta ja -kykyä vahvistetaan ja miten fossiilitaloudesta luovutaan.
