Päättäjällä on tuhannen taalan paikka tehdä tämä työ näkyväksi kunnassa – "Jos toinen on kadottanut toivon, toinen ihminen voi auttaa löytämään sen"
Jos kuntapäättäjä ohjaa rahaa sydämen äänen kuuntelemiseen, saako silloin enemmän kuin menettää? Jokaisen tilisiirron vaikutusta ei voi ennakoida, ja kuntapäättäjien on mietittävä myös yhteisiä arvojaan. Kuva: Pixabay
Sosiaalisia- ja terveydellisiä ongelmia ennaltaehkäisevää työtä toteutetaan laidasta laitaan kunnissa, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Maria Salenius jatkaa.
– Sitä on eri toimialoilla tehtävät toimet, esimerkiksi teknisellä puolella hoidettavat auraus- ja hiekoitustyöt.
– Kun liikkuminen sujuu ja on turvallista, se innostaa valitsemaan kävelyn tai pyöräilyn autoilun sijaan, mikä vähentää vahinkoja.
Työn tulokset eivät ole aina niin näkyviä. Koululaisten yhteisöllisyyttä vahvistettaessa työn vaikutukset eivät ole yhtä selkeästi laskettavissa kuin vaikkapa liukkauden torjunnan tulokset, Salenius jatkaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Jos liukkailla keleillä sattuu verrattain vähän hoitoa vaativia vammoja, sen voi nähdä sairaalahoitoa tarvinneiden määristä.
Vaikka kaikkea ei voi laskea aukottomasti yhteen, niin ennaltaehkäisevään työhön on haluttu panostaa kaikissa kunnissa ainakin jossain määrin.
– Ennaltaehkäisevää työtä voi olla hyvien ravitsemustapojen edistäminen, liikkumiseen innostaminen tai esimerkiksi kiusaamisen vastainen työ.
Talousluvut kannattaa käydä läpi mahdollisimman tarkkaan kunnissa, Salenius kehottaa.
– Päätöksenteon tukena on hyvä hyödyntää mahdollisimman paljon tietoa.
Esimerkiksi nuorten tilanteesta on paljon erilaisia tutkimuksia, valtakunnallisia ja alueellisia, Salenius lisää.
Oman kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä kiinnostuneiden kannattaa tutustua, miten hyvinvointia käsitellään paikallisissa strategioissa ja suunnitelmissa.
– Kerran valtuustokaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus on myös tärkeä asiakirja, joka auttaa selventämään, missä mennään.
Sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueelle viime vuoden alussa. Ison rakennemuutoksen keskellä on hyvä pysähtyä varmistamaan, että kuviot toimivat, kuten pitääkin.
– On tehty iso hallintouudistus ja on hyvä yhdessä käydä läpi, miten kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rooli mielletään ja miten yhdyspinnat saadaan toimiviksi.
Kaartelematta paras
Nykytilannetta ei voi hyväksyä, eikä sitä tarvitse hyväksyä, Sipoossa asuva Tellervo Uljas näkee.
Kouluterveyskyselyidenkin luvut kertovat, että nuoret tarvitsevat lisää tukea.
Väitöskirjassaan itsemyötätuntoa ja vanhemmuutta tutkiva Uljas kertoo perheiden jaksamisen tueksi kehittämästään Perhepolku-menetelmästä.
Hän tarjoaa Perhepolku-ohjaajakoulutuksia ja verkkokurssia yrityksensä kautta sekä kunnille että hyvinvointialueille.
Perhepolussa ei tueta pelkästään yksilöä, vaan koko perhe huomioidaan. Ja avainsana on itsemyötätunto.
– Tarjoamme vanhempainilloissa vanhemmille välineitä nuoren jaksamisen ja itsemyötätunnon tukemiseen. Sillä voi olla iso merkitys koko perheen hyvinvoinnin kannalta.
Itsemyötätunnolla tarkoitetaan ystävällistä suhtautumista itseen haastavissa hetkissä.
Itsemyötätuntoinen ymmärtää virheiden kuuluvan osaksi kaikkien ihmisten elämää.
– Hän osaa suhtautua epäonnistumisiinsa ja haastaviin tunteisiinsa ja ajatuksiinsa tasapainoisesti ja hyväksyvästi suurentelematta, kieltämättä tai välttelemättä niitä.
– Itsemyötätunto heijastuu keskeisesti vanhemmuuteemme ja parisuhteeseemme. Kun olemme myötätuntoisia itsellemme, meidän on usein helpompi olla myötätuntoisia myös toisille.
Pysäyttävää palautetta
Perhepolku-menetelmää voidaan hyödyntää neuvoloissa ja kouluissa. Perhepolun yrittäjänä vuonna 2019 aloittanut Uljas kertoo yläkoulujen vanhempainilloissa saamansa palautteen olleen välillä todella pysäyttävää.
– Vanhempien ja nuorten hätä tuntuu sydämessä asti. Näistä kohtaamisista on jäänyt itselleni päällimmäiseksi mieleen nuorten sekä vanhempien helpotus ja kiitollisuus siitä, että haastavista asioista puhutaan ja niihin tarjotaan tukea.
– Jos toinen on kadottanut toivon, toinen ihminen voi auttaa löytämään sen. Tukemalla toinen toisiamme voimme päästä niistä eteenpäin. Toivoa on aina meistä jokaisen kohdalla.
Perhepolku on suunniteltu tarjottavaksi kaikenlaisille perheille.
– Sisällöt sopivat niin ydinperheille, uusperheille, yksinhuoltajaperheille, sateenkaariperheille sekä maahanmuuttajaperheille.
– Perhepolun keskeinen tavoite on tarjota vertaistukea jokaiselle perheelle sekä mahdollisuus tukiverkoston rakentamiseen lähellä asuvien perheiden kanssa.
Tellervo Uljas havahtui itsemyötätuntoa tutkittuaan, että meillä on kansallisesti mahdollista saada verrattain pienillä panostuksilla merkittävästi lisää hyvinvointia.
– Itsemyötätunto vahvistaa tutkitusti hyvinvointia. Se vähentää ahdistusta, masennusta ja uupumusta sekä tukee hyvinvointia vanhemmuuden haastavissa hetkissä.
Tellervo Uljas on väitöskirjatutkija psykologian laitoksella Jyväskylän yliopistossa sekä Perhepolun kehittäjä.
Työkaluja kuraattorille
Perhepolkukoulutukseen viime keväänä osallistunut koulukuraattori Taru Mahlanen oli tyytyväinen päivän antiin. Mahlanen tekee töitä noin 4 700 asukkaan Askolan kunnan oppilaiden kanssa.
– Itsemyötätunnosta ei voi puhua liikaa, esimerkiksi siitä, miten tärkeää se on hyvinvoinnille.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella toimiville kuraattoreille suunnatussa päivän mittaisessa koulutuksessa oli tehtävä, joka yllätti, Mahlanen myöntää.
– Tykkäsin tosi paljon, kun kirjoitimme kirjeet läheisille ja itsellemme. Harvoin sellaista tulee itse tehtyä.
– Se tehtävä herätti paljon tunteita. Koulutuspäivä oli merkityksellinen.
Perhepolku-ohjaajakoulutus kestää yhden päivän. Koulutus antaa pätevyyden ohjata ryhmäneuvoloita tai vanhempainiltoja monialaisena yhteistyönä.
Yläkoulu herättää tunteita
Meistä monen voi olla vaikeaa hyväksyä itseään sellaisena kuin on. Varsinkin epäonnistumisiaan tai heikkouksiaan voi olla todella vaikea jakaa kenenkään kanssa.
Yläkouluikäinen nuori voi kamppailla kovastikin itsensä hyväksymiseen liittyvien kysymysten kanssa.
Koulukuraattori Taru Mahlanen kertoo kaikille seiskaluokkalaisille järjestettävästä Perhepolku-teemapäivästä.
Kyseisen päivän aikana itsemyötätunnosta halutaan tehdä yhdessä hyväksyttävä ja suositeltava asia.
Vanhempainilta saman teeman äärellä kuuluu kokonaisuuteen ja sellainen järjestettiinkin jo viime syksynä Uudellamaalla sijaitsevassa Askolassa.
Itsensä hyväksyminen on prosessi, jossa läheisten apu voi olla korvaamatonta.
– Vanhemmat otetaan myös mukaan. Se voi olla joskus vanhemmille rankkaa, kun lapsi on aloittanut yläkoulun. Siinä nivelvaiheessa on hyvä saada vertaistukea.
– On tärkeää, että koko perhe huomioidaan.
Seitsemällä alueella
Perhepolun ohjaajakoulutukset on tarkoitettu niin neuvolan, varhaiskasvatuksen kuin yläkoulun työntekijöillekin.
Varhaiskasvatuksessa ohjaajakoulutus sisältää myös lapsille suunnitellut osuudet. Lisäksi Tellervo Uljas kertoo yläkoulujen teemapäivistä, joita voi ohjata vuosittain yläkoulun oppilaille.
– Suosituksena on toteuttaa Perhepolku-ryhmäneuvoloita ja -vanhempainiltoja monialaisena yhteistyönä esimerkiksi yhteistyössä koulutuksen käyneiden seurakuntien ja järjestöjen työntekijöiden kanssa, yrittäjä sanoo.
Perhepolku-verkkokurssin lisenssin hankkineilla hyvinvointialueilla kaikki 0–16-vuotiaiden lasten ja nuorten perheet voivat käyttää verkkokurssia ilmaiseksi.
Verkkokurssi on tarjolla tällä hetkellä Itä-Uudellamaalla, Länsi-Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla.
Hyvinvointialueista muun muassa Itä-Uudellamaalla, Vantaa-Keravalla, Päijät-Hämeessä sekä Pirkanmaalla on käytössä Perhepolku-ryhmäneuvolat.
Perhepolun varhaiskasvatuksen vanhempainiltoja on toteutettu muun muassa Lohjalla, Porvoossa, Jyväskylässä ja Naantalissa.
– Perhepolku-ryhmäneuvolat ja -vanhempainillat on koettu tärkeiksi ja hyödyllisiksi sekä niissä saatu vertaistuki merkittäväksi, Uljas sanoo.
Perhepolku on suunniteltu helpottamaan arjen työtä, ei lisäämään sitä.
– Kun tuki on nivottu osaksi olemassa olevia rakenteita, se ei lisää työntekijöiden työaikaa.
Lue myös:
