”Hyvinvointialueiden säästötoimet uhkaavat ikääntyneiden perusoikeuksia”, toteaa SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola
SuPerin näkemyksen mukaan ikääntyneet eivät saa ajoissa tarpeenmukaista hoitoa. (KUVA: SEPPO HAAVISTO)
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on huolissaan vanhustenhoidon tilanteesta Suomessa.
– Suomessa ollaan nyt paikoin hyvin epäinhimillisessä tilanteessa ikääntyneiden palveluiden saannin osalta koko vanhustenhoidossa, Paavola toteaa SuPerin keskiviikkoisessa kannanotossa.
SuPerin näkemyksen mukaan ikääntyneet eivät saa tarpeenmukaista hoitoa ajoissa, ja odotusajat ovat liian pitkät.
Vanhustenhoidon tilasta keskusteltiin keskiviikkona 20. maaliskuuta Ylen aamu-tv:ssä. Keskustelemassa olivat vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo ja yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger. Myös he olivat huolissaan vanhustenhoidon tilasta ja alueellisten erojen kasvamisesta sekä ympärivuorokautisen hoidon paikkojen vähyydestä. Kröger kysyi lähetyksessä, toteutuuko perustuslaki tässä maassa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoi maaliskuun alussa, että muistisairausdiagnoosin saa vuosittain huomattavasti useampi kuin aiemmin on arvioitu. Uusi tutkimus osoittaa, että muistisairauteen sairastuu Suomessa vuosittain noin 23 000 ihmistä. Aiemmin on arvioitu, että sairastuneita olisi vuosittain noin 14 500.
– Tällä on valtava merkitys hoidon tarpeelle, Paavola sanoo.
Vanhustenhoidon uutena säästötoimena on yhteisöllinen asuminen ympärivuorokautisen laitoshoidon sijaan. SuPerin mukaan siinä on ongelmia kuten se, että kenelle se soveltuu.
– Päättäjien täytyy tunnistaa ja tunnustaa, ettei digitalisaatio korvaa hoitajia, ja vanhustenhoidossa tarvitaan aina koulutettua hoitohenkilökuntaa riittävä määrä. Se on turvallisen hoidon edellytys. Me emme saa Suomessa jättää ikääntyneitä heitteille, Paavola vaatii.
Kröger esitti Ylellä huolensa siitä, että Suomessa mennään kohti omaishoitoyhteiskuntaa, jossa keski-ikäiset naiset jäävät pois ansiotyöstä jäädessään hoitamaan kotiin omaisiaan.
Silja Paavola jakaa saman huolen:
– Tilanne on todella vakava ja vaikuttaa tulevaisuudessa erityisesti naisten työssäkäynnin mahdollisuuksiin ja urakehitykseen, ellei asialle tehdä jotakin. Työelämä on suurten muutosten edessä, jotka vaikuttavat myös maan talouteen.
Paavolan mukaan työelämää tulisi kehittää niin, että työntekijät kokisivat hoitoalan palkkauksen ja työolot houkuttelevina. Hallituksen työmarkkinatoimien koetaan heikentävän mahdollisuuksia parantaa alan vetovoimaa ja syventävät työvoimapulaa.
– Työmarkkinat eivät toimi niin, että oletetaan ihmisten hakeutuvan tietylle alalle olosuhteista riippumatta, Paavola muistuttaa.
