Päijät-Hämeessä eniten ulosottoon menneitä sote- ja päivähoitomaksuja – Katso listalta, miten ulosotot vaihtelivat hyvinvointialueittain
Kaikkiaan ulosottoon päätyi viime vuonna 441 000 julkisen puolen sote- ja päivähoitomaksua. (Kuva: Pixabay)
Suomessa päätyi ulosottoon vuonna 2023 yhteensä noin 441 000 julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua. Tiedot ilmenevät Sosten selvityksestä.
Soste eli Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö yli 250:lle sosiaali- ja terveysalan järjestölle.
Ulosottoon päätyvien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen määrät vaihtelevat paljon hyvinvointialueittain.
Asukaslukuun suhteutettuna eniten julkisten sote-palvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja meni vuonna 2023 ulosottoon Päijät-Hämeen hyvinvointialueella, jossa ulosottoon päätyi noin 40 000 asiakasmaksua eli noin 0,24 maksua yhtä täysi-ikäistä asukasta kohti.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Toiseksi ja kolmanneksi eniten maksuja asukasta kohti meni ulosottoon Etelä-Karjalan ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella (0,18).
Asukaslukuun suhteutettuna vähiten julkisten sote-palvelujen ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja päätyi ulosottoon Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueilla, joissa ulosottoon meni noin 0,05 maksua asukasta kohti. Asukaslukuun on laskettu hyvinvointialueiden 18-vuotta täyttäneet asukkaat. Ulosottotilastot ovat peräisin ulosottolaitokselta.
– Ulosottoon menevien julkisten maksujen ero hyvinvointialueiden välillä on valtava. Päijät-Hämeessä meni viime vuonna väestöön suhteutettuna lähes viisi kertaan enemmän maksuja ulosottoon kuin Pohjanmaalla ja Lapissa. Olisi hyvin tärkeää selvittää, mistä tällaiset erot hyvinvointialueiden välillä johtuvat, sanoo Sosten edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti Sosten verkkosivuilla julkaistussa uutisessa.
– Monilla hyvinvointialueilla on jo nostettu asiakasmaksuja ja samanaikaisesti hallitus on leikannut heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloa. On todellisena vaarana, että ulosottojen määrä kääntyy taas muutaman positiivisen vuoden jälkeen nousuun, pohtii Perälahti.
Koko maan tasolla tarkasteltuna suurin osa ulosottoon menneistä asiakasmaksuista on sote-palveluista syntyneitä maksuja. Näitä maksuja syntyy esimerkiksi terveyskeskus- ja sairaalakäynneistä sekä laitoshoidosta.
Soste kertoo, että ulosottoon päätyneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen määrä on tippunut selvästi vuoden 2020 huippulukemista, jolloin ulosotossa oli noin 664 000 asiakasmaksua. Silti ulosotossa on noin tuplasti enemmän asiakasmaksuja kuin vielä 2010-luvun alkupuolella.
Perälahden mukaan hyvinvointialueiden olisi helpotettava maksujen huojentamista huomattavasti nykyisestä tai jätettävä maksut perimättä ihmisiltä, joilla ei ole varaa maksaa palveluista tai jotka voivat ajautua maksujen myötä vararikkoon. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi perusturvaetuuksia saavat tai pienituloiset ikäihmiset.
Ulosottoon menneet julkisten sote-palvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksut hyvinvointialueittain vuonna 2023 (maksut suhteessa asukaslukuun ja maksujen lukumäärä):
- Päijät-Häme 0,24 40 267 kpl
- Etelä-Karjala 0,18 18 822
- Keski-Pohjanmaa 0,18 9 465
- Pohjois-Karjala 0,16 21 602
- Etelä-Savo 0,12 15 187
- Satakunta 0,12 21 483
- Pirkanmaa 0,12 52 188
- Keski-Suomi 0,12 26 113
- Pohjois-Savo 0,11 21 753
- Kanta-Häme 0,11 14 698
- Vantaa ja Kerava 0,10 23 424
- Etelä-Pohjanmaa 0,10 16 077
- Ahvenanmaa 0,10 2 410
- Keski-Uusimaa 0,09 14 327
- Kainuu 0,08 4 597
- Helsinki 0,07 39 181
- Itä-Uusimaa 0,07 5 773
- Kymenlaakso 0,07 9 143
- Varsinais-Suomi 0,07 26 801
- Länsi-Uusimaa 0,06 23 420
- Pohjois-Pohjanmaa 0,06 20 151
- Lappi 0,05 7 336
- Pohjanmaa 0,05 6 794
