Riikka Purra talouden madonluvuista: kehysriihestä tulossa säästöriihi – Kuntaliiton terveiset: Sote-uudistuksen yllättävä loppulasku kompensoitava tai edessä on lapsista ja nuorista leikkaaminen
Hyvinvointialueiden alijäämät tulevat aiheuttamaan ensi vuonna huomattavan menoerän valtiolle, Riikka Purra sanoo. Kuva: Fanny Uusitalo, valtioneuvoston kanslia
Hallituksen kehysriihestä on tulossa varsinainen säästöriihi, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purra, ps., valtiovarainministeriön verkkosivujen kolumnissaan.
Massiiviset sopeutustarpeet ovat olleet otsikoissa 15.-16.4. käytävän kehysriihen lähestyessä.
Purra muistuttaa julkisen talouden tilan heikentyneen niin rajusti hallitusohjelmasta sopimisen jälkeen, että hallitusohjelmassa sovittu ei riitä. Purra perustelee edessä olevia lisäleikkauksia vastuullisuudella.
-Tiedän hyvin, että uusia sopeutuksia tullaan vastustamaan, kuten on vastustettu jo päätettyjäkin. Pidämme kuitenkin kirkkaana mielessä, että perimmäinen tavoitteemme on isänmaan paremman tulevaisuuden turvaaminen. Haluamme varmistaa, että meillä on jatkossakin varaa huolehtia vanhuksista ja niistä, jotka eivät siihen itse pysty. Että meillä on hyvinvointijärjestelmä, koulutus, sosiaali- ja terveydenhuolto, kansalaisen turva. Jo valmiiksi epävakaassa maailmanpoliittisessa tilanteessa talouden kestävyyden vahvistaminen on myös olennainen osa kokonaisturvallisuutta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntaliitto vaatii sote-uudistuksen jälkilaskun kompensointia
Kuntaliitto on laatinut kehysriiheen omat terveisensä, joiden kärkenä on sote-uudistuksen yllättävän loppulaskun täysi kompensaatio kunnille.
Niin sanotun kuntatalouden mustan perjantain kompensointiin on kyllä keinoja, muistutti Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntalehden haastattelussa maaliskuussa.
-Jos valtio ei kykene hoitamaan loppulaskua, se merkitsee massiivista leikkausta kuntien valtionosuusrahoitukseen ja jo nyt tiukoilla oleviin kuntien järjestämiin lasten ja nuorten palveluihin. Myös kuntien sivistys-, hyvinvointi- ja työllisyyspalvelut ovat vaarassa, ja paineet työn verotuksen kohtuuttomiin kiristyksiin lisääntyvät, Kuntaliiton tuoreimmissa kehysriihiterveisissä todetaan.
Kuntakentällä on myös huoli tulevasta massiivisesta uudistuksesta, jossa työllisyyspalvelut siirtyvät vuoden 2025 kuntien järjestettäviksi.
Kuntaliitto on muistuttanut, että TE-uudistuksen kustannusneutraalisuudesta ei pidä tinkiä.
TE-uudistuksessa kuntiin siirtyvien palvelujen rahoitus on 660 miljoonaa euroa. Kuntatalouden mustan perjantain jälkeen marraskuun lopulla Kuntaliiton erityisasiantuntija Mikko Mehtonen pohti, ”söikö sote-uudistus TE-uudistuksen eväät” viittamalla siihen, että sote-uudistuksella perustellut valtionosuusvähennykset ovat suunnilleen uuuden massiivisen uudistuksen rahoitusta vastaava summa.
Myös Kuntaliiton kehysriihiterveisten kunnille siirtyvä rahoitus TE-palveluihin on jäämässä liian pieneksi.
-Tämä johtuu mm. siitä, että valtionosuusjärjestelmän kautta kunnille myönnettävä rahoitus TE-palveluihin perustuu siirtyville tehtäville valtion talousarviossa budjetoituun määrärahaan, johon hallitus on kohdistamassa leikkauksia. Jos palvelut siirretään aliresursoituina, on riski, että kunnat joutuvat leikkaamaan työllisyydenhoidon palveluista heti uudistuksen voimaantultua, Kuntaliiton kannanotossa todetaan.
Sote painaa myös valtiontaloutta
Kuntatalouden ohella sote-uudistuksen vaikutus rasittaa merkittävästi myös valtiontaloutta. Valtio rahoittaa hyvinvointialueita, joiden alijäämä ensimmäisenä toimintavuonnaan oli toista miljardia euroa.
-Hyvinvointialueiden talous on huterassa kunnossa. Alijäämän paisumisen taustalla on muun muassa viime vuosien inflaatiokehitys sekä useiden alueiden käyttämät kalliit ostopalvelut. Vaikka joillakin alueilla talous on muita paremmassa kunnossa, vasta tulevaisuus tulee lopulta näyttämään, miten ne pärjäävät. Joka tapauksessa hyvinvointialueiden alijäämät tulevat aiheuttamaan ensi vuonna huomattavan menoerän valtiolle, Purra kirjoittaa.
Hyvinvointialueilla valtion ohjaus on koettu ristiriitaiseksi, kun palveluvaatimuksiin ei riitä rahaa eikä henkilöstöä. Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kari Hakari totesi Kuntalehden haastattelussa, että esimerkiksi hoitajamitoitusta käsiteltäneen myös kehysriihessä.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso, ps., arvioi aiemmin Ylen haastattelussa, että myös lasten ja nuorten palveluista jouduttaneen leikkaamaan.
Mahdollinen lasten ja nuorten palveluista leikkaaminen on herättänyt runsaasti arvostelua kehysriihen alla, kun tiedossa on, että mm. lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet ovat kasvaneet ja palvelut ovat riittämättömät.
