Jotkut hyvinvointialueet aikovat pitää kiinni kahden viikon hoitotakuusta kehysriihen päätöksestä huolimatta – ”Olemme itsehallinnollisia alueita ja päätämme itse”

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen yllättyi kehysriihen päätöksestä hoitotakuun muuttamisesta.

Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti, että perusterveydenhuollossa hoitoon pääsyn enimmäisaikaraja palautetaan kolmeen kuukauteen. Nykylainsäädännön mukaan hoitoon on päästävä kahdessa viikossa.

Päätöksellä hoitotakuu ”ikään kuin romutetaan”, Järvinen sanoi puhuessaan Tulevaisuuden sairaala -tapahtumassa hyvinvointialuejohtajien paneelissa.

Mukana keskustelussa olivat myös hyvinvointialuejohtajat Marina Kinnunen Pohjanmaalta, Sally Leskinen Etelä-Karjalasta ja Ilkka Luoma Pohjois-Pohjanmaalta.

– Meillä Etelä-Pohjanmaalla pidetään hoitoon pääsyä kunniassa. Aika hyvin olemme onnistuneet siinä [kahden viikon aikarajassa]. Yritämme pitää siitä kiinni, Järvinen sanoi.

Marina Kinnunen muistutti hyvinvointialueiden olevan itsehallinnollisia alueita ja voivan päättää itse käyttämistään euroista. Kinnunen korosti, että toimiva perusterveydenhuolto on myös taloudellisesti kannattavaa.

– Jos tätä itsehallinnollisuutta ei nyt tulla murtamaan, niin onhan se meidän alueen omissa käsissä. Ei kannata romuttaa perusterveydenhuollon päätä niin, että se toimii vielä huonommin.

Käytännössä kuitenkin tiukkeneva talous asettaa tällekin totisen haasteen, Kinnunen sanoi.

– Rahathan meiltä viedään. Kun meidänkin kokoiselta alueelta vuoden aikana on etsitty säästöjä 80 miljoonaa euroa, aikamoinen summa saadaan siihen lisää ensi vuonna, Kinnunen viittasi kehysriihen talousvaikutuksiin.

– Jatkuvasti kun luulee että maali on selvä ja on tehty toimenpiteet, tulee tällaisia uusia… Peräänkuuluttaisin työrauhaa, että annetaan meidän onnistua näissä.

– Mutta perusterveydenhuoltoa ei saa romuttaa.

Edessä arvovalintoja alueilla

Ilkka Luoma muistutti koko uudistuksen kantavasta ajatuksesta, eli perustason vahvistamisesta ja painopisteen siirtämisestä perustasolle.

– Päätös höllentää hoitotakuuta ja samassa leikata hyvinvointialueen rahoitusta, ei ehkä ole tämän perustavoitteen mukaista.

– Pohjois-Pohjanmaalla on tehty merkittäviä satsauksia, jotta kiristyneeseen lainsäädäntövaateeseen voitaisiin vastata. On nopeasti pystytetty digitaalinen sote-keskustoiminta, on implementoitu koko alueella hoidon jatkuvuusmallia, tehty jononpurkutoimenpiteitä ja niin edelleen.

– Nyt olemme siinä kohdassa, että voimmeko itsehallinnollisena hyvinvointialueena enää sitoutua tähän 14 vuorokauden tasoon, vaikka lainsäädännössä vaade putoaisikin kolmeen kuukauteen?

Luoma toisaalta myös haastoi kollegojaan siinä, miten alueiden tulisi reagoida valtion tekemään normiohjauksen höllentämiseen. Hoitotakuun lisäksi kehysriihessä päätettiin mm. ns. hoitajamitoituksen höllentämisestä.

Alustavan laskelman mukaan Pohjois-Pohjanmaalla kehysriihen vaikutus hyvinvointialueen talouteen on ensi vuonna olisi 26 miljoonaa euroa, Luoma sanoi.

– Jos valtio on höllentänyt normiohjausta ja velvoitteita ja jos emme kohdenna säästöjä sinne, sitten se vaihtoehtoisesti tarkoittaa että nämä lisäsäästöt on haettava muualta.

– Silloin alueilla ikään kuin tehdään erilainen arvovalinta, kuin mitä valtakunnallisessa ohjauksessa on tehty. Se on toki mahdollista, mutta kun niitä säästöjä on jo haettu joka puolelta meidän palvelujärjestelmässä ja eri sektoreilta, herää kysymys, voimmeko aidosti olla käyttämättä sitä liikkumavaraa, jota löysentyvä lainsäädäntö meille antaa hyödyksemme talouden tasapainottamiseen.

-En haluaisi todeta näin, mutta eilen meillä oli Pohjois-Pohjanmaalla aluevaltuuston kokous ja totesimme että meidän täytyy käydä arvokeskustelua, kohdennammeko säästöt samoin kuin valtiovalta on ajatellut kun rahoitusta on kehysriihen päätöksellä leikattu, vai teemmekö toisenlaisia arvovalintoja, joissa sielläkin on vaikeita ratkaisuja ja vaikeita päätöksiä edessämme.

Laadulliset tavoitteet numeeristen tilalle?

Tero Järvisen mukaan keskustelu säästökeinoista näkyy aluepäättäjien keskuudessa ”voimallisesti”.

– On koettu, että alkupään toimenpiteet, etäpalvelut, ikäihmisten palvelujen uudelleenjärjestelyt ja muut kohdistuvat perustasolle.

– Erikoissairaanhoitoa on katsottu suurennuslaseilla.

– Toisaalta sairaalapäätös jarrutti sen keskustelun, kun kaikki tiedämme, että kaikki haluavat pitää rakkaista sairaaloistaan kiinni. Ainakin meillä erikoissairaanhoitoa pönkitetään ikään kuin lähipalvelujen kustannuksella, Järvinen viittasi hallituksen suunnittelemaan sairaalaverkkouudistukseen.

Kinnusen mukaan Pohjanmaan strategia painottaa panostusta ennaltaehkäisyyn ja että palveluja ei ylipäätään tarvittaisi.

– Uskon siihen, että tie jonka olemme valinneet, pidämme siitä kiinni, koska loppupelissä on halvempaa hoitaa ne kevyet palvelut hyvin.

Sally Leskinen muistutti, että jonoissa ei ole koskaan mitään arvoa.

– Mitä lyhyempi jono, sen parempi. Se pitäisi meistä jokaisella olla tavoite huolimatta lainsäädännöstä.

Toisin kuin kollegansa Leskinen kuitenkin piti hoitotakuun höllentämistä hyvänä päätöksenä.

– Nyt voidaan ratkoa niitä kiireettömänkin hoidon asioita jonkinlaisessa kiireellisyysjärjestyksessä.

Myöskään kehysriihen hoitajamitoituspäätökseen Leskinen ei suhtaudu erityisen kriittisesti. Hallitus aikoo palauttaa ympärivuorokautisen hoivan mitoituksen 0,6 hoitajaan per asukas. Nyt vaatimus on 0,65 ja mitoituksen oli tarkoitus nousta 0,7:ään myöhemmin.

– Monella vanhukselle joka elä kotihoidon turvin tai odottaa paikkaa jossain kuntoutusosastolla epätarkoituksenmukaisesti tämä pieni hoitajamitoituksen muutos ei vaikuta siihen.

– Ajattelen itse, että meidän pitäisi kuvata laadullisia tavoitteita yhdessä, mutta ei pitäisi numeerisesti sitoa käsiämme ikään kuin estämään tulevia innovaatioita.

Hyvinvointialueet uskovat hyvään huomiseen, vaikka nyt on haasteita

Talouden ja toiminnan haasteista huolimatta hyvinvointialueilla katsotaan paneeliotoksen perusteella luottavaisesti tulevaisuuteen.

– Toiveikkuutta on vielä, jos unohdan kehysriihipäätöksen ja mitä se tarkoittaa meille, Marina Kinnunen sanoi.

– Uskon vielä siihen että omilla toimillamme pystymme muuttamaan palvelujärjestelmäämme niin että talous saadaan tasapainoon mutta saadaan myös turvattua palvelut.

Sally Leskisen mukaan tärkeä ensimmäinen askel on se, että on yhteinen käsitys, että muutos on pakko tehdä. Leskisen mukaan on muodostunut kansallinen käsitys, että muuttua täytyy ja kaikkeen mitä nyt järjestetään ei ole tulevaisuudessa varaa.

– Vaikka se on kipeä totuus antaa mahdollisuuden tehdä muutoksia.

– Ehkä pari seuraava vuotta tulee olemaan tosi tiukkaa, kun astutaan siihen mihin meillä Suomessa on julkisin varoin varaa, ja sen jälkeen näen mahdollisuuksia kehittämiseen vielä suurempana, Sally Leskinen sanoo.

Myös Pohjois-Pohjanmaan Ilkka Luoma sanoi, ettei epätoivoon ole syytä.

– Varmasti lisää päätöksiä toimintatapojen rakenteiden osalta tarvitaan, että Pohjois-Pohjamaallakin toiminta ja talous vastaavat toisiaan.

-Uskoakseni emme vuoden kahden kuluttua emme Pohjois-Pohjanamaalla ole enää esimerkiksi valtiovarainministeriön lisälainanottovaltuusneuvotteluissa, vaan toimintakate alkaa vastata lainanottotarvetta, ja olemme suuntaamassa 2025-2026 tämä käynnistämisvaiheen rakennemuutoskeskustelun jälkeen katsetta kohti vahvempaa integraatiota ja toimintojen kehittämistä, Luoma sanoi

”Posin kautta” eteenpäin?

Hyvinvointialuejohtajat toivovat, että alueiden arjesta käytäisiin julkisuudessa keskustelua muutenkin kuin rahan kautta. Johtajat toivovat keskusteluun positiivisempaa sävyä.

Ilkka Luoma sanoi olevansa huolissaan julkisesta keskustelusta ja osittain niistä insentiiveistä, joilla sitä käydään.

– Vähän älyllisesti epärehellisesti yksinkertaistetaan asiaa ja tarkoitushakuisesti käydään polarisoitunutta keskustelua, kun kuitenkin puhutaan ihmisille tärkeistä peruspalveluista.

Tämä vaikuttaa Luoman mukaan asukkaiden luottamukseen palveluita kohtaan ja myös sote-työn vetovoimaan.

Marina Kinnunen komppasi Luomaa.

– Aluevaltuustossa sanottiin eilen, että olemme mainettamme huomattavasti parempi.

-On todella tärkeää, että myös tulevaisuudessa väestö luottaisi siihen, että on sekä pelan [pelastuslaitoksen] että soten palveluita. Meillä on paljon tyytyväisiä työntekijöitä ja paljon tyytyväisiä asiakkaita. Palveluita on tulevaisuudessakin, vaikka vähän eri tavalla.