Tekoälyasiantuntija Antti Heinon mielipidekirjoitus: Suomen julkinen sektori ei selviä ilman tukiälyä
Kirjoittaja huomauttaa, miten tekoäly voi auttaa esimerkiksi julkisten tukien väärinkäytöksien selvittämisessä.
Yksi olennainen osa tuottavuuden ja tehokkuuden kasvattamista julkisella sektorilla on tekoälyn laajempi hyödyntäminen.
Tilastokeskuksen mukaan vuosien 2010–2020 aikana työikäisten määrä vähentyi 136 000 henkilöllä ja vuoteen 2040 mennessä luvun ennakoidaan vähenevän 76 000 henkilöllä.
Samalla kun työikäisen väestön määrä laskee, valtionvarainministeriö arvioi kestävyysvajeen olevan yhdeksän miljardia euroa vuonna 2026. Nykyiset palvelut on siis pystyttävä tuottamaan entistä tehokkaammin.
Palveluiden taustaprosessien tehokkuutta pystyttäisiin skaalamaan paremmin, jos aiemmat manuaalisiin vaiheisiin perustuvat prosessit saadaan suunniteltua digitalisaation mahdollisuudet huomioiden.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Yksi osuus muutoksessa on teknologiset kyvykkyydet, mutta vähintään yhtä tärkeitä ovat ihmisten ymmärryksen ja luottamuksen kasvattaminen sekä lainsäädännöllinen kehitys sellaiseen suuntaan, joka mahdollistaa automaation laajemman hyödyntämisen.
Luottamuksen lujittaminen on kehityksen kannalta avaintekijä, jossa oikomiselle ei ole tilaa. Tekoälyn toiminnan vastuullisuusperiaatteita on monissa organisaatioissa jo mietitty, mutta on vielä eri asia saada ne toimimaan käytännössä siten, ettei niistä tule este varsinaiselle tavoitteelle eli tuottavuudelle ja tehokkuudelle.
Tekoälyn toiminnan selitettävyys, yhdenvertaisten päätösten ja niiden laadun varmistaminen ovat perusta vastuulliselle hyödyntämiselle. Teknologia tarjoaa yhä parempia mahdollisuuksia näiden asioiden valvomiseen automaattisesti, jotta poikkeamat huomataan ajoissa ja voidaan korjata.
Julkisella sektorilla yleensä toimiva lähestymistapa on hybridimallinnus, jossa tekoälyn rinnalla hyödynnetään sääntöpohjaista automaatioita. Päätökset, jotka perustuvat suhteellisen vakaisiin ja selkeisiin perusteisiin on yleensä tehokasta hoitaa sääntöpohjaisesti, koska muutoksia tarvitaan vain rajallisesti.
Suomen Kelaa osittain vastaava Iso-Britannian DWP on jo havainnut väärinkäytösten estämisen tärkeyden. Se investoi 613 miljoonaa puntaa vuonna 2022 väärinkäytösten ja petosten tunnistamiseen.
Satunnaisotoksiin perustuva tutkinta on hyvin tehotonta, ja siksi tekoälypohjainen riskimallinnus ja tulosten tehokkaan tutkimisen mahdollistava verkostoanalytiikka ovat tärkeitä työkaluja julkiselle sektorille.
Julkista sektoria koskeva automaattisten päätösten lainsäädäntö toivottavasti kehittyy entisestään. Ennen täyteen automaatioon siirtymistä, voidaan tekoälyä monissa prosesseissa hyödyntää tukiälynä.
Tukiälyn ideana on, että se tarjoaa ihmisen päätöksentekoa tukevaa informaatiota ja mahdollistaa näin tapausten tehokkaamman ja todennäköisesti myös yhdenvertaisemman käsittelyn kun päätösten tueksi saadaan helpommin näkyville sen kannalta relevantit tiedot.
Antti Heino
Kirjoittaja on tekoälyasiantuntija, SAS Institute
